Kolehti ei ole ylimääräinen kirkollisvero, vaan seurakuntalaisen vapaaehtoinen lahja. Siksi kohteet, joiden koetaan konkreettisesti auttavan hädänalaisia tai joille muuten löytyvät hyvät perustelut, tuottavat monin verroin enemmän kuin muut.

Myös ajankohdalla on merkitystä: suurimmat kolehdit kerätään konfirmaatiojumalanpalveluksissa ja joulunpyhinä. Kirkot ovat täynnä, ja erityisesti jouluna auttamismieli korkealla.

Vantaan seurakunnissa kerättiin viime vuonna kolehtia yhteensä noin 800 000 markkaa. Seurakuntalaista kohti se teki noin kuusi markkaa.

Vantaalla kolehtien tuotto kuitenkin nousi edellisvuodesta muutamalla kymmenellä tuhannelle. Toisin kävi kirkossa kokonaisuudessaan.

Valtakunnan tasolla kolehtia kerättiin viime vuonna runsaat 110 miljoonaa markkaa, kaksi vuotta sitten 123,5 miljoonaa. Kirkon jäsentä kohti kolehtihaaviin kertyi noin 25 markkaa.

KATASTROFIT HERÄTTÄVÄT

Suurimmat kolehdit kerätään kirkon lähetysjärjestöille ja Kirkon ulkomaanavulle. Erilaiset katastrofit saavat kirkossakävijän kaivamaan lompakosta tavallista isompia seteleitä.

- Yhtenä jouluna puhutteli Romanian kriisi. Kerran keräsimme varoja oman alueen perheelle, joka menetti kotinsa tulipalossa juuri ennen joulua, muistelee Hakunilan kirkkoherra Reijo Liimatainen.

- Hyvin valmisteltu kolehtisaarna on tärkeä. Hyvänkin kolehtikohteen voi pilata sillä, että se esitellään huonosti, huomauttaa Vantaankosken seurakunnan kirkkoherra Jaakko Simojoki.

Noin kolmannes kolehdeista on kirkkohallituksen määräämiä pakollisia. Neljä kolehtia vuodessa määrittelee hiippakunta. Loput valitsee seurakunta itse.

- Meillä seurakuntaneuvosto vahvistaa kirkkoherran esittelemät kolehtikohteet kolme kertaa vuodessa. Osa niin sanoitusta vapaista kolehdeista poimitaan kirkkohallituksen suosituslistalta. Lisäksi painotamme oman seurakunnan toimintaa, diakoniaa ja lähetystyötä, kertoo Hämeenkylän kirkkoherra Jaakko Rantasalo.

Tikkurilaa lukuunottamatta kaikki Vantaan seurakunnat keräävät kolehtia myös oman seurakunnan eri työmuodoille. Konfirmaatiojumalanpalveluksissa kohteena on usein seurakunnan nuorisotyö.

- Pyrimme kuitenkin siihen, ettei kerätä vain "rippikoulutyölle", vaan johonkin konkreettiseen kohteeseen. Esimerkiksi tiettyyn isoskoulutuksen tapahtumaan tai Ankkarokin seurakunnallisiin järjestelyihin, selvittää Korson kirkkoherra Kari Pekka Kinnunen.

Tikkurilan kirkkoherra Nils Rönnholm sanoo seurakunnan valinneen tietoisesti sen linjan, että kolehdit kerätään muuhun kuin oman seurakunnan työhön. Omat työmuodot rahoitetaan budjettivaroista.

PÄÄTÖSVALTAA SEURAKUNNILLE

Kirkkohallitus päätti viime kokouksessaan ryhtyä valmistelemaan kolehtikäytännön uudistamista. Kansliapäällikkö Risto Junttilan mukaan päätös ei liity kolehtitulojen pienentymiseen. Muutos ei hänen mielestään ole mitenkään hälyttävä, sillä kolehdit vaihtelevat aika paljon.

- Tietysti kolehdit ovat myös jonkinlainen arvomittari, Junttila myöntää.

Nykyinen, kymmenisen vuotta voimassa ollut systeemi, on merkinnyt seurakuntien itsenäisen päätösvallan lisäämistä. Tämä on Junttilan mielestä jatkossakin oikea suunta.

- Kolehtikohteissa pitää olla suuri vapaus. Samalla on kuitenkin huolehdittava siitä, että koko kirkon tärkeinä pitämät kohteet saavat tukea.