Mansfieldin kylän elämänmeno Australiassa on päiväkumpulaisesta 17-vuotiaasta Maija Puurosesta yllättävän suomalaista. Vaihto-oppilasvuottaan viettävä Maija kaipaa kotimaasta eniten perhettään ja kavereitaan. Vuoden aikana hän asustaa Melbournesta 250 kilometriä pohjoiseen sijaitsevassa 2000 asukkaan pikkukaupungissa neljässä eri perheessä.

- Sopeutuminen on ollut helpompaa kuin luulin. Ihmiset ovat aika suomalaisen oloisia. Olen saanut paljon uusia kavereita. Opiskelu on tärkeää ja se on jopa helpompaa kuin Suomessa, mutta tietysti englanninkielistä.

Maijalla on nyt kokemusta vaihto-oppilaana elämisestä reilut kaksi kuukautta. Mieleenpainuvimmat kokemukset ajoittuvat matkan alkupäiviin. Vaihto-oppilaiden yhteinen koulutusleiri Thaimaassa ja sitä seurannut lento Australiaan ovat jääneet Maijan mieleen.

- Leirin jälkeen meitä jatkoi kaksitoista nuorta lentäen Australian mantereelle Victorian osavaltioon. Matkalla meistä tuli todella läheisiä. Erotessamme lentokentällä iski paniikki. Itkimme ja nauroimme samanaikaisesti. Se oli aika järisyttävää ja pelottavaa.

Jännitys heijastui myös ensimmäiseen tapaamiseen perheen ja Maijan vaihto-oppilasvuodesta vastaavan koordinaattorin kanssa.

- Koin jonkin sortin tunnepurkauksia. Kieli ja ajatukset olivat solmussa. Mikään juttu ei tahtonut kääntyä englanniksi. Kaksi ensimmäistä päivää uudessa perheessä minä vain nukuin.

SUKELLUS UUTEEN KULTTUURIIN

Alun jälkeen sopeutuminen on Maijan oman arvion mukaan sujunut leppeästi.

- Vaihto-oppilasvuoden aikana joutuu pärjäämään omillaan ja vielä vieraalla kielellä. Se on vaikeaa, mutta hyödyllistä. Uuteen kulttuuriin perehtyy syvyyksiä myöten.

- Ensimmäinen perheeni on ollut aivan ihana. Perheessä on kaksi lasta, joista vanhempi on 15-vuotias Kate ja nuorempi viisivuotias Andrew. Vanhemmat Andrew ja Diana Walker ovat nelikymppisiä. Isällä on oma putkimiesfirma, ja äiti työskentelee sairaalassa muutamia iltoja viikossa. Päivät äiti on kotona.

Walkerien talossa Maijalla on oma pieni huone, jonka ikkunasta näkyy äskettäin maalattu vihreä aita. Muuten kulmakunnan maisemat ovat hulppeat.

- Etupiha kylpee iltaisin auringonlaskun kajossa. Maisemaa hallitsee vuoristo, ja noin tunnin ajomatkan päässä sijaitsevat lumihuippuiset St. Buller ja Mt. Stirling, joilla on mahdollista myös lasketella. Lähivuoriston takana kohoavat Australian Alpit, joita paikalliset kutsuvat siniseksi mereksi.

KOULUNKÄYNTI ON ITSESTÄ KIINNI

Maija opiskelee 11. luokalla. Oppitaso vastaa suomalaisen lukion toista luokkaa.

Lukujärjestys on helppoa muistettavaa. Koulu alkaa yhdeksältä ja kotiin saa sännätä viittä vaille puoli neljä. Kaksoistuntien lomassa on vain kaksi taukoa. Viiden kilometrin mittainen koulumatka taittuu auton kyydissä.

- Välitunnit rytmittyvät täällä ja Suomessa eri tavoin. Opiskelu täällä on itsestä kiinni. Läsnäolopakko tunneilla on ehdoton, vaikka muuten tunnit voi halutessaan laiskotella läpi.

Vapaa-aikaansa Maija viettää kavereiden kanssa. Ystävien puutteesta herkkähymyinen Maija ei ole joutunut kärsimään.

- Viikonloppuisin en ehdi tylsistyä. Suurin ero vapaa-ajanvietossa suomalaiseen verrattuna on, että viikolla kaikki nuoret viettävät illat kotona. Käytäntö koskee myös minua.

Olympialaiset eivät juuri vaikuttaneet Maijan arkeen. Suomalaisten menestys ja olympiatulen näkeminen olivat kuitenkin sykähdyttäviä kokemuksia.

- Olin katsomassa olympiatulta 60 kilometrin päässä sijaitsevassa Benallan kaupungissa. Tulen näkeminen sai kylmiä väristyksiä aikaan.

SÄHKÖPOSTIA VANHEMMILLE JA KAVEREILLE

Maija kertoo poteneensa lieviä koti-ikävän oireita. Vaihto-oppilasvuoden myötä hän arvelee suhteen omiin vanhempiinsa muuttuvan entistä läheisemmäksi.

- Eniten olen kaivannut kavereitani. Tosin kaihomielisyys tyyntyy nopeasti jutellessani jonkun kanssa. Joskus piirrän tai kirjoitan muutaman runon.

- Vanhempiini olen ollut muutamia kertoja puhelimitse yhteydessä. Sähköposteja lähetämme toisillemme viikoittain.

Maija on Mansfieldissa paikallisen Rotary Clubin vieraana. He vastaavat käytännössä Maijan arkielämän kuvioiden järjestämisestä.

- Suuritöisiä edustustehtäviä minulla ei vielä ole ollut. Kerran viikossa osallistun paikallisten rotareiden kokoukseen. Suomi-tietoutta olen jakanut täältä lähteville vaihto-oppilaille.

Maija palaa kotimaahan ensi heinäkuussa. Mitä aiot tehdä Suomeen palattuasi?

- Ensiksi hyppään kaikkien perheenjäsenteni kaulaan ja etsin kaverit, missä he ikinä ovatkaan. Haaveissani kangastelee myös ajokortti.