Perheväkivalta ei ole vain miesten pahoinpitelemien naisten ongelma. Vaikka perheen lapset tai heidän ystävänsä eivät joutuisikaan itse suoranaisesti kokemaan tai näkemään perheväkivaltaa, he usein tietävät tai aavistavat sen.

- Usein vedotaan siihen, etteivät lapset tiedä väkivallasta. Väite on myytti. Yleensä lapsi nimittäin tietää, ja vielä lisäksi pelkää, selittää perheväkivallan tosiasioita Petteri Sveins, joka toimii suunnittelijana naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisyprojektissa Stakesissa.

Perheväkivaltatilanne on lasten kannalta aina vakava, koska lasten omat toimintamahdollisuudet ovat rajalliset.

- Lapsi ei ole koskaan liian nuori traumatisoituakseen väkivallasta. Lapsen kokema tai sivustaseuraajana havaitsema väkivalta vaikuttaa monella tavalla hänen kasvuunsa, kehitykseensä ja hyvinvointiinsa. Lapsen taakkaa lisää vielä se, että hän uskoo usein olevansa syyllinen väkivallan käyttöön.

Lapselle on hyväksi, jos hän voi käsitellä ja työstää asiaa turvallisesti, yhdessä tutun aikuisen kanssa. Perheväkivallasta puhuminen on kuitenkin usein aikuisillekin vaikeaa - myös ammattilaisille, jotka toimivat kasvattajina päiväkerhossa, päiväkodissa tai koulussa.

- On tärkeätä, että lapsille osoitetaan, että perheväkivallasta saa puhua. Aikuisen on hyvä tietää, ettei asian esille ottaminen vahingoita lasta, vaan on hänelle usein suuri helpotus, Petteri Sveins vakuuttaa.

TYÖKALUJA PERHEVÄKIVALLASTA PUHUMISEEN

Aikuisen ja lapsen välisten keskusteluiden käynnistämistä varten on julkaistu Saara Laihon riimittelemä ja Johanna Moision kuvittama kirja Urhea Pikku-Nalle (Lasten Keskus 2000). Kirjassa Pikku-Nalle kokee, miten kodin rauhallinen iltahetki rikkoutuu, kun Isä-Nalle saa käsittämättömän raivonpuuskan. Nalleperheestä löytyy myös toimintamalli, jolla väkivallan kierre saadaan katkeamaan alkuunsa:

"Puhumalla riidat ratkee.

Isän tassun huiskinnalle täytyy tulla loppu!"

Lapsen ikäkaudesta ja persoonasta riippuu, onko keskustelu, leikkiminen vai piirtäminen hänen tapansa työstää koettua väkivaltaa. Kirjaa voidaan käyttää myös ennaltaehkäisevästi: sen avulla voidaan lasten kanssa yhdessä päätellä, ettei väkivalta ole missään tilanteessa oikea ratkaisu.

- Väkivalta saattaa hiipiä pikkuhiljaa perhesuhteisiin, ja sitä esiintyy kaikenlaisissa perheissä. Niin kauan kuin väkivalta on salaisuus, se jatkuu ja raaistuu, selventää Petteri Sveins perheväkivaltaan liittyviä uhkakuvia.

Lisätietoja perheväkivallasta ja sen tunnistamisesta saa Tiina Holmbergin kirjoittamasta, kasvattajille tarkoitetusta oppaasta Lapset ja väkivalta (Lasten Keskus 2000). Kirjoittaja on työskennellyt Kanadassa ja tutustunut siellä lasten väkivaltakokemusten työstämiseen ja siinä käytettyihin menetelmiin ja apuvälineisiin.