Kun näkövamma vie työstään pitävältä ihmiseltä ammatin, sitä on vaikea hyväksyä. Asta Torpolle kävi niin, mutta hän ei ole lannistunut.

Perheensä kanssa Ilolassa asuva Asta Torpo työskenteli kansanopiston opettajana saadessaan A-virustartunnan. Jo ennestään huonosti näkevälle Astalle virus aiheutti vakavan näkövamman. Hänet määriteltiin silmähermorappeumaa sairastavaksi heikkonäköiseksi ja voimakkaasti värisokeaksi, jonka näkökenttä oli pieni ja hämäränäkö olematon.

Sairastuminen oli kova isku, sillä Asta Torpo menetti paitsi näkönsä myös näkö- ja lukukykyä vaativan kokopäivätyönsä. Samalla menivät työpaikan ihmissuhteet ja elämä muuttui täysin. Torpo rakasti kirjallisuutta ja opetti sivutyönään kieliä, niistäkin oli luovuttava.

"AIKAISEMMIN OLIN RASISTI VAMMAISIA KOHTAAN"

- Vammautuminen pysäytti minut täysin, koska olin työhullu. Aikaisemmin olin ollut rasisti vammaisia kohtaan, ja tuntui vaikealta hyväksyä omaa vammautumista. Huomasin itsetuntoni olevan ammatin ja palkan varassa. Työ oli arvoni mitta, Asta Torpo muistelee.

Torpo päätti yrittää jollain tavoin nauttia kirjallisuudesta vammastaan huolimatta. Kirjoja hän kuunteli äänikirjoina, mutta se oli liian hidasta puuhaa. Oli saatava parempia apuvälineitä.

- Hankin lukutelevision, tietokoneeseen suurennusohjelman ja puhesyntetisaattorin, joka lukee ääneen tietokoneen ruudulla olevan tekstin, Asta Torpo esittelee apuneuvojaan.

- Puhesyntetisaattorin avulla on helppo lukea lehtiä ja kirjoja sekä valita itseään kiinnostavia tekstejä. Onneksi en ole sokea, vaan heikkonäköinen, jolloin apuvälineiden käyttö on helpompaa.

Apuvälineillä Asta Torpo pystyy hyödyntämään koulutustaan, kääntämään kirjoja ja tekemään kirja-arvosteluja. Sivutoimenaan hän opettaa ruotsin kieltä ja on tilapäisenä opettajana Aikuisopistossa.

Torpon konstit näkemisen parantamiseksi ovat monet. Tietokoneeseen liitetyllä skannerilla hän suurentaa valokuvia ja tekee ne mustavalkoisiksi, jolloin hän näkee kuvan paremmin. Television tekstejä hän ei pysty lukemaan, mutta yleisimmät kielet hän ymmärtää ja perheenjäsenet lukevat vieraampien kielien tekstityksen.

Useimmat kotityötkin sujuvat heikkonäköiseltä, mutta lempiharrastukset sienestys ja marjastus on ollut pakko jättää.

70-LUVUN RADIKAALI PALASI KIRKKOON

Asta Torpo erosi kirkosta 1970-luvulla ollessaan nuori ja radikaali opiskelija. Viime vuosikymmenellä hän palasi takaisin kirkon jäseneksi.

- Se oli iso muutos. Olisin silloin toivonut kurssia uskon perusasioista.

Uuden katekismuksen ilmestyttyä Asta Torpo toivoo vihdoin saavansa selvää häntä askarruttavista asioista.

- Nyt kun on enemmän elämänkokemusta, luulisin ymmärtäväni asiat paremmin kuin rippikoulussa. En kuitenkaan halua mainostaa uskoani, se on mielestäni jokaisen yksityisasia.

Asta Torpo odottelee näkövammaisille tarkoitettua uutta katekismusta isokirjaimisena, äänikirjana tai elektronisessa muodossa. Mutta jo nyt hän on selannut perheensä ja tuttaviensa avulla uutta katekismusta.

- Mielestäni siinä on modernisoitu käskyjä vähän liikaakin. Esimerkiksi huorinteko ei mielestäni tarkoita vain aviorikosta, vaan se tulisi käsittää laajemmin, kritisoi Torpo.

Torpo on kääntänyt pari uskonnollista kirjaa, ja vertaillut työtä tehdessään tietokoneellaan olevia erilaisia raamatunkäännöksiä.

- Luen Raamattua, kun jokin asia elämässä kolhii, tai silloin kun haluan tarkistaa johonkin Raamatun tekstiin kuulemani viittauksen.

- Olen miettinyt, mikä on ihmisen vastuu. Mielestäni Vanhassa testamentissa korostetaan että, mitä teet muille, sitä pitää muilta sietää, ja tarvittaessa on pyydettävä anteeksi.

- Uudessa testamentissa paha teko on ihmisen ja Jumalan välinen asia. On hienoa, että on armo, mutta antaako se luvan tehdä mitä vaan? Näitä asioita haluan pohtia katekismusta lukiessa.

Asta Torpo ei ole suostunut sopuun vammansa kanssa ja purnaa siitä yläkerran suuntaan.

- Onhan maailmassa pahempiakin sairauksia kuin näkövamma, mutta olisi hurskastelua selittää sen antaneen minulle jotain muuta kuin riesaa ja harmia.

Yhden hyvän asian hän myöntää vamman mukana saaneensa.

- Perhe - mies, lapset ja lapsenlapset - ovat tulleet tärkeämmiksi, ja minulla on nyt heille enemmän aikaa kuin työn täyttäminä vuosinani.

------------------------------------

Näkövammaisille oma katekismus

Vantaalla asuvat näkövammaiset saavat uuden katekismuksen isokirjaimisena, pistekirjoituksella tai äänikasettina seurakunnan lahjana ottamalla yhteyttä näkövammaistyön diakoniin Marko Heusalaan p. 8306 278.

Vantaan seurakunnat julkaisee näkövammaisille tarkoitettua Vansetti äänilehteä, jota saa Marko Heusalalta.