Leikkiminen on pienelle lapselle tapa oppia uusia asioita ja sosiaalisia taitoja. Jos lapsi ei ole hankkinut sosiaalisia taitoja leikin avulla, mitä hän tekee esimerkiksi viulunsoitto- tai lukutaidolla.

-----------------------------

Mitä leikin asiantuntijat itse sanovat leikkimisestä?

Kallioimarteen päiväkodin kuusivuotiaat eskarilaiset kertovat muun muassa, että aikuiset eivät osaa leikkiä kuin vähän ja että kuvitteleminen on leikissä parasta.

AINO VIRTA

- Me leikitään paljon päiväkodissa. Välillä me leikitään kotia, ja mä olen silloin koira tai isosisko. Mä oon tosi harvoin äiti, koska mun kaverit haluu aina olla äiti. Mä en osaa olla äiti.

- Tänä aamuna me leikittiin, että kaikki oli aerobicissä.

- Joskus me leikitään dinoilla. Meillä on kaksi mattoa, joissa on toisella puolella dinosauruksia, karhuja, jäniksiä, oravia, kettuja ja norsuja. Toisella puolella on hirviöitä. Hirviöt tulee yöllä ja vie dinojen poikaset omaan kotiinsa. Poikaset on vankina, mutta seuraavana yönä ne pääsee karkuun, kun ne dinolapset puree häkin raudat poikki.

- Tyhmintä leikkiä on määräileminen ja riehuminen. Jos sotketaan, eikä siivota, se on mälsää.

- Barbeilla leikkiminen on kivaa.

- Aikuiset osaa leikkiä vähän, mutta kyllä aikuiset vois välillä leikkiä lasten kanssa.

- Jos on leikkinyt kauan samaa leikkiä, ei enää jaksa.

- Kotona mä leikin kavereiden kanssa. Me pyöräillään ja kiipeillään puissa. Me löydettiin kuollut ötökkä, haudattiin se ja koristeltiin hauta. Me laitettiin sinne hautaan vadelma ja kepeistä risti.

MIIKA KONTIO

- Mä olin tyttöjen leikissä mukana. Mä murtauduin niiden taloon. Tytöt kilju ja otti mut kiinni.

- Ulkona leikin haarahippaa. Kotona mä olen leikkinyt pikkuautoilla automatolla kisoja. Täällä päiväkodissa mä leikin legoilla ja pelaan pelejä. Leikkimisessä parasta on pelaaminen. Yleensä mä pelaan futista.

- Eskaritehtävät on kivempia kuin leikkiminen. Mä tykkään eniten pluslaskuista ja koulutehtävistä.

LAURA HAKAMÄKI

- Kotileikissä meille tulee vieraita. Parasta leikkiä on se, että voi kuvitella olevansa vaikka mummolassa.

- Me ollaan tehty täällä päiväkodissa savesta siilit ja sisiliskot ja ollaan piirretty hiilillä. Sit me tehtiin sisiliskoille kodit.

- Ruokapöydässä ei saa pelleillä. Jos me tehdään tahallaan kiusaa, aikuiset ei tykkää.

TATU HILTUNEN

- Mä leikin romurallia. Siinä ajetaan rekoilla. Olen joskus tuonut kaksi omaa rekkaa päiväkotiin. Mä leikin romurallia ulkona. Rekoilla pystyy auraamaankin, siihen on sellainen irrotettava aura. Paakkuisella jäällä niillä ei pysty menemään. Leikkimisessä on parasta, että mä saan määräillä.

- Kyllä mulle tulee joskus riitaa leikkiessä, sitten mä lähden pois tai menen kertomaan opelle. Mutta välillä voin hoidella asian itsekin.

- Joihinkin leikkeihin tarvitaan aikuista, sellaisiin, mitä ei itse osaa. Mutta ei aikuisten tarvi leikkiä lasten kanssa.

- Mä oon rakentanut oman tietokoneen rakennuspalikoista. Yksi aikuinen vähän auttoi.

- Jos lapset ei leikkis, ne nukkuis ja laiskottelis vaan.

- Kun leikki loppuu, niin sitten siivotaan.

- Ei mulle ole tullu paha mieli mistään leikistä. Tähän mennessä.

-----------------------------------

Aada leikkii dinoilla

Kun soittaa Aada Harjun, 5, kotona ovikelloa, vastaan juoksee iloinen tyttö, joka ensimmäisenä esittelee dinosauruskokoelmansa. Tällä kertaa dinot ovat valloittaneet isän ja äidin makuuhuoneen, mutta suhteellisen suurella korilla dinosaurukset siirretään Aadan omaan huoneeseen, ovi kiinni, äiti olohuoneeseen, ja leikki voi alkaa.

- Laitetaanko joku biisi soimaan? kysäisee Aada ja napsauttaa kasetin soimaan.

- Dinot taistelee leijonia vastaan. Pedot syö toisia dinoja. Kasvissyöjädinot lähtee karkuun. Kasvissyöjät etsii rauhallisen paikan ja alkaa syödä puiden lehtiä. Leijonat piileskelee pensaikossa. Kolmisarvi juoksee tielle. Leijonat alkaa murista. Kolmisarvi puskee leijonia ja leijonat juoksee karkuun.

Huoneen lattia alkaa täyttyä erilaisista dinosauruksista. Aada laskee, kuinka monta niitä on rivissä ja tulokseksi tulee 22, kun laskee mukaan myös muutaman, jotka eivät ole nyt paikalla.

Yhtäkkiä Aada alkaa miettiä dinojen elämää tarkemmin.

- Miksiköhän dinot ei enää elä?

- Siksi, että joku komeetta on syöksyny maahan 180 kilometriä tunnissa. Siksi dinot on hävinneet maapallolta. Pedot vaan jäi. Pedotkin vähitellen kuoli.

- Jos dinoja olis vielä, musta olis kiva juosta niitä karkuun. Kasvissyöjät olis kilttejä ja pedot pahoja, mut mä kesyttäisin ne.

Kysymykseen, kuinka monta dinosaurusta Aada tietää nimeltä, vastaus tulee nopeasti.

- Allosaurus, brachiosaurus, apatosaurus, giganotosaurus, iguanodon, tyrannosaurus rex, velociraptor, triceratops, barosaurus...

Heprealta kuulostavan luettelon jälkeen tulee myös täsmätietoa.

- Giganotosaurus on suurin pedoista. Dinoilla on myös suomenkieliset nimet. Barosauruksella on pitkä kaula.

Dinosaurusten ohella Aada pitää leijonakuninkaasta. Eikä noin vain yleisesti, vaan pieni tarkennus on paikallaan.

- Leijonakuningas-jutut on mukavia - varsinkin hyökkäys- ja rakkauskohdat!

Aada pitää kirjoista ja videoista, joista hän nappaa ideoita omiin leikkeihinsä. Aadan mielestä "pitää" on varmasti liian lievä ilmaisu, sillä tyttö itse esittää asian näin:

- Mä rakastan Maa aikojen alussa -kirjaa!

Mummolassa Aada leikkii maatilaleikkiä mummon ja tädin kanssa.

- Mä oon aina vasikka, jonka nimi on Oona. Sari saa olla lehmä, Mansikki, ja mummo on mun isoäiti. Oona-vasikka imeskelee Sarin paitaa.

Dinojen, vasikoiden, leijonien ja lehmien kanssa vietetty aika on tärkeää, sillä viisivuotiaalla Aadalla on tulevaisuuden näkymätkin jo selvillä.

- Sitten kun mä oon 17 tai 18, mä pääsen delfiini- tai lehmienkouluttajaksi. Mä opetan niitä kävelemään mun perässä ja syömään ihmisten ruokaa.

--------------------------

Leikkimisen taito

ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN KASVATUKSESSA leikillä on tärkeä sija. Pikkulapsi aloittaa yksinleikistä ja siirtyy rinnakkais- ja kaksinleikin kautta ryhmäleikkiin. Tasapainoinen lapsi osaa ja haluaa leikkiä.

Lastentarhanopettajat Tarja Eloranta ja Päivi Petäjämäki pitävät leikkiä hyvänä keinona myös esiopetuksessa.

- Opetukseen pitää ottaa leikki ja mielikuvitus mukaan, jos halutaan lapsen innostuvan asiasta. Leikissä kasvavat sosiaaliset taidot ja mielikuvitus. Voikin kysyä, että minkälainen sellainen ihminen on, jonka päässä ei liiku itsestään mitään, vaan siellä on vain valmiita paketteja, Tarja Eloranta sanoo.

- Lapsi oppii huomaamattaan leikin kautta, mutta aikuinen tietää koko ajan missä mennään. Esikouluikäinen toivoo myös jo ohjattua tekemistä, mutta joka päivä pitää antaa aikaa vapaalle leikille.

VAPAA LEIKKI EI TARKOITA SITÄ, että lapsi saa mennä ja touhuta ihan miten itse haluaa, vaan aikuinen on läsnä ja sisäisesti aktiivinen leikkitilanteessa. Aikuinen tarjoaa tilan ja välineitä, seuraa sivusta leikin sujumista ja auttaa eteenpäin ongelmatilanteissa.

- Lasta pitää ohjata, ettei leikkiminen ole vain tavaroiden levittelyä ympäriinsä. Leikkiä voi jatkaa ja siihen pitää keskittyä. Ei voi koko ajan vaihtaa leikistä toiseen. Meidän ryhmässämme on ollut sellainen tapa, että jos tehdään jotain, se tehdään kunnolla. Tämä koskee myös leikkimistä. Jos lasten leikki on pahasti kesken vielä ulkoiluaikaan, lapset voivat jatkaa sitä ja mennä ulos myöhemmin ruokailun jälkeen.

Lapsi käy leikin avulla läpi niin tavallisia arkipäivän tapahtumia kuin vakavia menetyksiäkin.

- Lasten leikkejä seuratessa tulee kyllä selväksi, kuka meni illalla "harkkoihin", mitä äiti teki tai mitä päiväkodin aikuiset sanoivat.

- Vaikeita asioita lapsi selittää itselleen mielikuvituksen avulla. Hän suojelee sillä itseään. Esimerkiksi, jos joku on kuollut, lapsi voi kertoa kuolleen muuttuneen linnuksi taivaalle.

LEIKKIMISEN TAITO EI OLE NYKYÄÄN ITSESTÄÄNSELVYYS. Jotkut lapset osaavat vain taistella. Pelkkä taisteleminen on mielikuvituksen puutetta, johon aikuisen pitää antaa apua, virikkeitä jostain muusta. Toisinaan leikkimisen taidon puute näkyy lapsen vetäytymisenä.

Eloranta ja Petäjämäki suosittelevat tämän ajan lapselle ennen kaikkea aikuisen oikeaa läsnäoloa. Ei niin, että ollaan olevinaan lapsen kanssa. Kiihkeän harrastuksiin kiikuttamisen sijaan pienelle lapselle olisi tärkeää antaa syliä ja rikastuttaa mielikuvitusta kirjoja lukemalla.

- Esimerkiksi päiväkodissa tehdään asioita pienemmillä ryhmillä, että aikuisella olisi paremmin aikaa keskittyä kuuntelemaan lasta.

LASTEN LEIKIT OVAT AINA KUVASTANEET ympäröivää yhteiskuntaa. Jos 50-luvulla tehtiin käpylehmille aitauksia, niin näkyvätkö pätkätöiden, avioerojen, työttömyyden, ylikorostuneen seksuaalisuuden ja television vaikutukset nykyajan pienten lasten leikeissä?

- Joidenkin lasten kohdalla näkyy tämän ajan kiireinen ja pirstaleinen elämänrytmi; joku pakkaa matkalaukkua koko ajan. Jos perheessä on isompia sisaruksia, pienilläkin on kiire kasvaa isoksi, ja silloin luonnollisesti otetaan vaikutteita sisaruksilta. Lyhytjännitteisyys on ominaista tämän päivän lapselle, mutta siihen pitää kiinnittää huomiota ja ohjata lasta keskittymään. Myös omista tavaroista huolehtimista täytyy opettaa enemmän kuin ennen, Tarja Eloranta ja Päivi Petäjämäki miettivät.

EDELLEEN LAPSET RAKENTELEVAT PALIKOILLA ja legoilla, leikkivät kotia ja kauppaa, mutta vanha jaottelu, pojat leikkivät autoilla ja tytöt nukeilla, ei enää pidä niin selkeästi paikkaansa. Myös tytöt tarttuvat autoon, ja myös pojat osaavat hoitaa ja hoivata.

- Mutta kyllä tytöillä silti selvemmin on hoitaminen esillä. Se on mallioppimista äitien roolista. Poikia kiinnostaa selvästi enemmän pelaaminen, he kaipaavat liikettä, vauhtia ja enemmän tilaa.

Leikkimisessä on kysymys toisten lasten kanssa olemisesta, lapsen ihmissuhteista.

- Lapsi, joka osaa leikkiä ei ole koskaan yksin, hänellä on aina kavereita. Leikkiminen ei siis ole mikään vähäpätöinen taito - se on tie toisen lapsen luo, Tarja Eloranta kiteyttää.