Hätäavun jälkeen luodaan

Kirkkojen kansainvälisessä avustustyössä pyritään, ettei apu pääty siihen, kun välitön hätä on ohi. Jotta kriisit eivät toistuisi tai ainakin niiden seuraukset lievenisivät, on tärkeää rakentaa edellytyksiä elämälle.

Kirkon ulkomaanavun yhtenä yhteistyökumppanina maailman kriisialueilla toimii Luterilainen maailmanpalvelu. Järjestön johto vieraili Suomessa kertomassa jälleenrakennustyöstä Kosovossa sekä tilanteesta sodasta toipuvassa ja kuivuudesta kärsivässä Etiopiassa.

- Tärkeää on katastrofiavun yhteys pitkäjänteiseen kehitysyhteistyöhön. Me emme vain lennä sisään ja ulos, vaan jatkamme työtä katastrofin uhrien kanssa niin kauan, kunnes he pystyvät jälleen itse huolehtimaan itsestään, kiteyttää Luterilaisen maailmanpalvelun johtaja Rudolf Hinz.

- Kun ihmiset ovat menettäneet kaiken, tarvitaan ulkopuolelta resursseja uuteen alkuun. Aineellisen avun lisäksi on tärkeää antaa myös henkistä tukea, korjata menetetty itseluottamus ja arvokkuus ja löytää yhteisöstä itsestään johtajia, jotka voivat tukea ihmisiä elämässä eteenpäin, täydentää järjestön katastrofiohjelmista vastaava Lemma Degefa.

KATKERUUDEN KUILUN YLITTÄMINEN VAATII TYÖTÄ

Keskeinen periaate avustustyössä on, että apua annetaan kaikille rodusta, uskonnosta, etnisestä taustasta tai muista vastaavista seikoista välittämättä. Tilanteessa, jossa kriisin taustalla on sota, tämä ei aina ole helppoa. Katkeruuden kuilun ylittäminen vaatii paljon työtä.

- Kosovon ongelmat eivät ratkea sillä, että sinne muodostetaan etnisesti puhdas, albaaniväestöinen Kosovo. Traumojen parantuminen vie aikaa varmasti yhtä kauan kuin niiden syntyminen, mutta silti ainoa kestävä tie on pyrkiä sovintoon eri kansanryhmien kesken, vakuuttaa Rudolf Hinz.

Luterilaisen maailmanpalvelun kenttätyöntekijöistä suurin osa on paikallista väestöä, siis albaaneja. Ensimmäiseksi onkin pitänyt vakuuttaa oma väki siitä, että apua annetaan kaikille - myös serbeille.

- Meidän täytyy auttaa kaikkia konfliktin uhreja ja työskennellä kummankin puolen syyllisyyden kanssa, vaikka tiedämme toki, että Jugoslavian hallitus ja miliisi syyllistyivät Kosovossa aivan valtaviin ihmisoikeusloukkauksiin.

Elämän edellytyksiä on Kosovossa rakennettu muun muassa toimittamalla tuhoutuneisiin kyliin palanneille asukkaille pieniä puisia mökkejä väliaikaisiksi asunnoiksi. Tämän lisäksi on tuettu koulutusta, terveydenhuoltoa, maanviljelystä ja pienyritystoimintaa.

SATEET JÄIVÄT TULEMATTA

Etiopiassa heinä-elokuun sateet jäivät monin paikoin tulematta, mikä merkitsee sitä, että kuivuus jatkuu ja kansainvälisen avun tarpeessa on nyt kymmenen miljoonaa ihmistä. Toivon merkkejä kuitenkin on, sanoo Lemma Degefa.

- Etiopian ja Eritrean sota on ohi, ja ihmiset palaavat rauhalliseen elämään. Hallitus on toivottavasti oppinut, ettei köyhällä maalla ole varaa käydä sotaa. Kansainvälinen yhteisö myös reagoi kuivuuteen nopeammin kuin 80-luvun lopun nälkäkatastrofissa. Vaikka tilanne on vaikea, niin itse asiassa Etiopialla voi nyt olla ainutlaatuinen mahdollisuus uuteen alkuun.