AUTOTEHTAALLA OLI JUURI SELLAISTA, miltä olin poikasena kuvitellut maailman näyttävän vuonna 2000. Olin äkkiä kuin keskellä tieteiselokuvaa!

Auton muodon saaneet raakileet liikkuivat pitkin liukuhihnaa ja pysähtyivät kunkin työpisteen kohdalle. Niissä odotti neljä kumaraa hahmoa, jotka kuin yhteisestä sopimuksesta hyökkäsivät innokkaan näköisenä kohteensa kimppuun. Liekeistä ja kipinöistä näki, että hitsattiin. Sitten hitsaajat vetäytyivät yhtenä robottina odottamaan seuraavaa kohdetta.

Joskus kotimaastamme lähdettiin Volvolle töihin. Nyt ihmiset hoitavat hitsauksesta enää yhden sadasosan. Robottien kyljissä luki niiden merkki Kuka, kuin hiljaisena kysymyksenä: Kuka teki ennen tämän työn? Missä Pekka, Sven ja Matti ovat nyt? Vielä kymmenen vuotta sitten työntekijöitä oli 8500, nyt enää alle puolet siitä.

VIIMEISTELYYN TARVITAAN VIELÄ IHMISTYÖTÄ. Koneet eivät kykene riittävään työvaiheiden vaihteluun. Viimeistelystä huolehdittiin tiimeissä. Yllätyin iloisesta puheensorinasta ja hymyssä suin työskentelystä. Täällähän viihdytään!

Joskus ihmisen työn korvaaminen koneella on vain myönteistä. Se saattaa vapauttaa ikävästä ja pakkotahtisesta - konemaisesta - liukuhihnatyöstä.

Uusi tietoyhteiskunta on myös luonut uudenlaisia työpaikkoja. Automaatio voi olla vapauden tuoja, mutta se myös syrjäyttää ihmisiä. Autotehdas ei ole enää jokamiehen työpaikka. Robotteja valvoi muutama korkeasti koulutettu ihminen, insinöörejä enimmäkseen.

Arkkipiispa Jukka Paarma puhui tänä syksynä työelämän seminaarissa Finlandia-talolla. Hän kertoi luterilaisen kirkon Hyvä työ -projektista, jossa etsitään ihmisen - työntekijän - ja luonnon kannalta hyvää työelämää.

HYVÄ TYÖ KUNNIOITTAA JOKAISEN ihmisen ainutlaatuista arvoa. Ihminen ei ole vain robotti, koneen osa, vaan hän on elävän Jumalan kuva. Hyvässä työssä palvellaan lähimmäistä, ja siitä saa myös sellaisen palkan, jolla elää. Se ei kuormita kohtuuttomasti luomakuntaa ja edellyttää jäseniään arvostavaa työyhteisöä.

Työelämässä on käynnissä rakennemuutos. Sellainen on helposti raju tapahtuma, jolla on uhrinsa ja voittajansa. Hyvä työelämä ja yhteiskunta pyrkii tasaamaan ja pehmittämään muutoksen hurjuutta.