Kuuluvatko täydet ihmisoikeudet vain niille, jota kykenevät elättämään itse itsensä? Pitääkö työttömän alistua siihen, että häneltä työn lisäksi evätään joukko muitakin perusoikeuksia?

Kirkon diakonia- ja yhteiskuntatyön keskuksessa työskentelevän pastori Ilkka Sipiläisen mielestä ei pidä. Työttömille kuuluvat samat oikeudet kuin muillekin Suomen kansalaisille. Sipiläinen toimii työttömien ihmisoikeuksien asiantuntijaryhmän puheenjohtajana.

Kun lama ja suurtyöttömyys iskivät Suomeen, kirkossa mietittiin, miten kirkko voisi parhaiten olla työttömien tukena. Yksi vastaus oli toiminta työttömien yhdistysten kanssa. Sitä kautta syntyivät myös työttömien ihmisoikeuspäivät, jotka hienolta kuulostavasta nimestään huolimatta ovat toimintaa hyvin konkreettisten asioiden parissa.

- Työttömiltä puuttui muun muassa oikeus matkustaa ulkomaille, oikeus tehdä vapaaehtoistyötä, oikeus olla lomalla ja vastaamatta puhelimeen. Opiskella sai vasta kello 16:sta jälkeen, luettelee Sipiläinen.

Jotkut näistä asioista ovat sittemmin korjaantuneet, esimerkiksi ulkomaanmatkan voi tehdä ilman pelkoa työttömyyskorvausten menetyksestä. Mutta toisaalta ilmassa on uusia uhkia.

PAKOLLA TÖIHIN?

- Lokakuun lopussa Järvenpäässä pidettävien työttömien ihmisoikeuspäivien teemana on "Vastikkeellista vai pakkotyötä?" Tässä on ollut kaavailuja, että työttömän pitäisi suostua ottamaan vastaan kuntouttavaa työtä tai hän menettää osan jopa viimesijaisesta toimeentulotuesta.

Sipiläisen mukaan asiassa on kaksi puolta.

- Toisaalta on hyvä, että säilyy kontakti työelämään, mutta samalla on niin, että pakolla ei saada mitään pysyvää aikaan.

Sipiläisen mukaan on selvää, että jos insinööri, joka on tietotekniikkaan erikoistunut, ei ota vastaan alan töitä, niin ei hän tarvitse työttömyyskorvaustakaan. Mutta voiko jonkin työttömyyden pahasti vaivaaman alan kokenutta ammattilaista pakottaa mihin tahansa apupojan hommiin ilman, että se vie viimeisetkin rippeet ihmisarvosta?

Sipiläinen muistuttaa, että työttömyys ei yleensä johdu laiskuudesta. Tuoreen tutkimuksen mukaan vain varsin pieni joukko työttömiä katsoo, että on kannattavampaa olla kotona kuin ottaa vastaan työtä.

- Uusi uhka työttömien oikeuksille on, että nälkävyötä kiristämällä työtön pakotetaan ottamaan vastaan mitä tahansa työtä. Silloin kannattaa kysyä, ollaanko meille luomassa pakkotyön järjestelmää.

Sipiläinen korostaa, että Suomessa ei useimmilla aloilla vieläkään ole työvoimapulaa. Päinvastoin, huolimatta noususuhdanteesta maassa on 350 000 työtöntä. Erityisen vaikea ongelma on pitkäaikaistyöttömyys.

- Yli vuoden työttömänä olleita on satatuhatta. Joukko, jonka elämää pitkät työttömyyskaudet leimaavat on moninkertainen. Tässä porukassa on sellaisia "laman sotainvalideja", joita pitäisi jo armahtaa.

MENESTYJILLÄ ON VASTUU

Vaikka moneen muuhun maahan verrattuna Suomessa oikeudenmukaisuus on yhä hyvin keskeinen arvo, on Sipiläinen huomannut asenteiden kovenevan.

- Samaan aikaan, kun uutta varallisuutta kertyy ennennäkemättömän paljon, ulkopuolella jääneiden oikeuksista ei niin paljon piitata. Näyttää siltä, että on syntymässä uusi kultainen sääntö: jolla on kulta, se tekee säännöt.

Sipiläinen kuitenkin toivoo, että oikeudenmukaisuudesta ja hyvinvointivaltiosta pidetään edelleen lujasti kiinni. Samaa ovat peräänkuuluttaneet myös kirkon piispat ja saaneet osakseen kritiikkiä, joka Sipiläisen mielestä johtuu osin väärinymmärryksestä.

- Ei ole oikein ymmärretty sitä, miten lähellä luterilaisuuden ydintä ajatus hyvinvointivaltiosta on. Luterilainen kirkko on aina arvostanut työntekoa ja markkinataloutta, mutta tähän liittyy näkemys yhteisvastuusta.

- Tarvitsemme yrittäjiä, tarvitsemme motivoituneita ja lahjakkaita ihmisiä, menestyjiä. Heitä pitää todella arvostaa. Samalla näiden ihmisten on syytä muistaa kortin kääntöpuoli: kun on saavuttanut elämässä paljon, on myös syytä olla saamastaan kiitollinen ja kantaa vastuuta yhteisestä hyvästä.

LASIMURSKAA KIVIMUURILLA

Sipiläinen huomauttaa, että eivät piispat ole hakeneet kannanottoihinsa perusteluja vain Raamatusta. Apuna on käytetty talouden tuntijoita. Mutta kun kirkko käyttää "profeetallista ääntään", asettuu heikkojen puolelle, se voi nojata myös Isoon kirjaan. Sillä on ajankohtaista sanottavaa.

- Raamatussa keskeistä on ihmisen Jumala-suhde, mutta ihmisen Jumala-suhteelle taas tärkeää on suhde toisiin ihmisiin ja luomakuntaan. Oikeudenmukaisuus ja lähimmäisenrakkaus ovat Raamatun ydintä ja myös hyvän ja toimivan yhteiskunnan peruspilareita.

Sipiläinen on nähnyt myös maita, joissa oikeudenmukaisuus on unohdettu. Kovin suuri kuilu köyhien ja rikkaiden välillä ei ole kenenkään etu.

- Olin Filippiineillä Mindanaon saarella Moro-kansan vieraana eli näin sen taustan, mistä kaappausdraama nousee. Siellä rikkaiden ja keskiluokan taloja ympäröivät kiviset muurit, joiden päällä oli lasimurskaa. Työvoimatoimistossa etsittiin aseistettuja vartijoita maitokauppaan.

- Tämä on yksi kuva siitä, mitä epätasa-arvo saa aikaan.