KOTIMAINEN TANSSIMUSIIKKI JA iskelmäperinne elävät nyt suomalaisessa elokuvassa. Osansa ovat saaneet niin Unto Mononen, Tapio Rautavaara kuin Rauli Badding Somerjokikin. Pian on Irwin Goodmanista kertovan elokuvan vuoro.

Kaikki nämä miehet tunnetaan levytyksistään, mutta mitä elokuvat pystyvät tavoittamaan heistä?

Kuka oli esimerkiksi Rauli Badding Somerjoki? Millaisesta henkilöstä kertovaa elokuvaa mainostetaan koko sivun ilmoituksella Helsingin Sanomissa?

Vastausta ei löydy Heikki Metsämäen ja Juha Miettisen Badding-kirjasta vuodelta 1996. Eikä sitä saada uunituoreesta Markku Pölösen Badding-elokuvastakaan.

Viime viikkojen lukemattomista Badding-aiheisista haastatteluista päätellen kaikilla taiteilijan tunteneilla on varastossaan jokin eriskummallinen anekdootti hänen elämästään. Markku Pölönen on koonnut noista palasista Baddingin elämää myötäilevän sadun.

Badding oli somerolaissyntyinen ujo finninaama ja kapinallinen, josta tuli vuosien varrella kansan rakastama laulaja. Hän kuoli 39-vuotiaana vuonna 1987 liikaan viinaan.

Vasta jälkeen päin on huomattu, miten laajalla musiikillisella akselilla Badding liikkui. Hän tuli yleisön tietoisuuteen underground-piireistä ja nousi parrasvaloihin rock´n rollaajana sekä herkkien teiniballadien tulkitsijana. Hän siirtyi tangoon ja humppaan, katosi ja palasi viimeisen kerran takaisin miltei katuojasta suvereenina iskelmä- ja tanssimusiikin tulkitsijana.

Badding oli koko elämänsä ajan eksentrikko, joka ammensi taiteensa haaveiden ja sadun värittämästä todellisuudestaan. Hän viihtyi paremmin kotona kissansa kanssa kuin esiintymislavoilla, vaikka musiikki olikin hänelle henki ja elämä.

Tangokuningas Olavi Virran elämä sisälsi klassisen tragedian ainekset loiston ja leveän elämän päivistä alkoholismiin ja nujertaviin sairauksiin. Badding taisi tuntea itsensä paremmin kuin Virta ja heittäytyi vapaaehtoisesti pois suosion ja julkisuuden valokeilasta jo pari vuotta läpimurtonsa jälkeen.

Badding oli inhimillinen ihminen: oikukas, vetäytyvä, arka ja yksinäinen. Mistä sitten löytyivät nuo Paratiisin ja Ikkunaprinsessan kaltaiset kuolemattomat tulkinnat? Tyyli- ja perinnetietoisuudesta, lahjakkuudesta sekä herkkyydestä.

Tuoreen elokuvan ohjaajan Markku Pölösen kommentti Baddingista on kuvaava: "hän oli kuin kuka tahansa meistä". Vain todella erikoista ihmistä vaivaudutaan luonnehtimaan noin. Vain todella erikoisista ihmisistä tehdään koko kansan elokuvia