Seurakunnassa puhutaan lähimmäistyöstä, Punaisessa ristissä ystäväpalvelusta, mielenterveysseurassa tukihenkilötoiminnasta. Nimet ovat erilaisia, mutta kyse on samasta asiasta: siitä, että sitoutuu kulkemaan kappaleen matkaa apua tarvitsevan ihmisen rinnalla.

Paitsi että asia on yhteinen, yhteinen on myös ongelma. Lähimmäisen tarpeessa olevia on paljon enemmän kuin niitä vapaaehtoisia, jotka sitoutuisivat käymään heidän luonaan. Siksi Hakunilan seurakunta, Suomen punaisen ristin Itä-Vantaan osasto ja Hakunilan mielenterveysseura päättivät yhdistää voimat ja etsiä yhdessä uusia vapaaehtoisia.

- Idea syntyi kaupungin järjestämässä neuvottelussa, jossa pohdittiin vanhusten palvelujen kehittämistä. Nyt olemme saaneet aikaan yhteisen perehdyttämiskoulutuksen vapaaehtoistyöstä kiinnostuneille, selvittää Hakunilan seurakunnan diakoni Paula Rintatalo.

Kurssilla, joka alkaa Hakunilan kirkolla syyskuussa, käydään läpi vapaaehtoistyön periaatteita, erilaisuuden kohtaamista, auttamisen motiiveja ja esitellään vapaaehtoistyön eri mahdollisuuksia ja tehtäviä.

- Kurssille voi lähteä mukaan sillä mielellä, että katsoo, mikä voisi olla minun paikkani. Kaikki eivät koe omakseen ystävä- tai lähimmäispalvelun tapaista työtä, mutta sen lisäksi meillä on monenlaisia käytännöllisiä tehtäviä, Paula Rintatalo huomauttaa ja toteaa samalla kurssin antavan hyödyllistä tietoa myös vapaaehtoistyössä jo nyt mukana oleville.

JOKAINEN ON KULLANARVOINEN

Pankkitoimihenkilö Anri IIvonen ehti olla työttömänä vuoden verran, kun hän turhautui ruuanlaittoon ja siivoukseen. Tuntui siltä, että kotona istuessa arvokas elämän- ja työkokemus menevät hukkaan.

- Otin yhteyttä Punaiseen ristiin ja sieltä todettiin, että soittoni oli kuin taivaan lahja, kuvailee Anri Ilvonen lähtöään SPR:n vapaaehtoistyöhön.

Anri sai tehtäväkseen etsiä ystäviä hoivakoti Iltatähdessä asuville vanhuksille. Sitkeän yrittämisen jälkeen uusia vapaaehtoisia löytyi viisi.

- Ensin turhautti, mutta sitten tajusin, että jokainen, yksikin, uusi vapaaehtoinen on kullanarvoinen, toteaa Anri Ilvonen.

- Ei niitä vapaaehtoisia meillä seurakunnassakaan liikaa ole, säestää Paula Rintatalo.

Mielenterveysseuran kouluttamia vapaaehtoisia tukihenkilöitä on Hakunilassa tällä hetkellä 20-30, joten uusille vapaaehtoisille on sielläkin kovasti käyttöä. Hakunilan mielenterveysseuran hallituksessa istuva ja itsekin tukihenkilönä toimiva Eeva Peltola toteaa, että tukihenkilöitä kysytään paljon enemmän kuin heitä on osoittaa.

- Moni pelkää vastuuta, mutta eihän sitä tarvitse ottaa kuin vähän. Vaikka vain kerran kuussa kävisi jotakuta tapaamassa. Kun pienen sirpaleen ottajia löytyy tarpeeksi monta, saadaan yhdessä paljon aikaan, Anri Ilvonen rohkaisee ja kannustaa samalla kertomalla omasta kokemuksestaan.

- 58-vuotiaan on aika vaikea enää löytää palkkatyötä, mutta vapaaehtoistyön kautta on mahdollisuus saada uutta sisältöä elämään. Palkaksi saa roppakaupalla iloa ja hyvää mieltä.

MONENLAISTA AVUNTARVETTA

Seurakunnan diakoniatyöntekijät törmäävät Paula Rintatalon mukaan jatkuvasti työssään ihmisiin, joiden suurin ongelma on yksinäisyys. Sama ilmiö tulee vastaan esimerkiksi SPR:n puhelinpäivystyksessä, ja mielenterveysseuran Ystävän kammari -toiminnassa.

- Vanhukset, moniongelmaisten perheiden lapset, vakavasti sairastuneet, mielenterveyspotilaat, raitistumisen tielle päässeet päihdeongelmaiset, arjen keskelle uupuvat yksinhuoltajat, ulkomaalaiset tai vaikkapa vain muualta muuttaneet ihmiset, jotka eivät ole löytäneet ystäviä. Rinnalla kulkijaa kaipaavia ihmisiä on monenlaisia, Rintatalo, Ilvonen ja Peltola luettelevat.

Koska apua tarvitsevia ihmisiä on monenlaisia, tarvitaan myös kaikenlaisia vapaaehtoisia. Siksi kolmikko rohkaisee lähtemään mukaan kurssille, jos vain aikaa ja auttamishalua löytyy.

- Kurssin lisäksi aiomme tiivistää yhteistyötämme myös muuten. Voimme mahdollisesti koota yhteisen listan vapaaehtoisista. Moni vapaaehtoisista on jo nyt mukana sekä seurakunnassa että esimerkiksi Punaisessa ristissä tai mielenterveysseuran työssä, Rintatalo selvittää.

Kurssi "Arjen sankarit löytyvät vapaaehtoistyöstä" alkaa Hakunilan kirkolla 27.9. klo 18. Tämän lisäksi ollaan koolla keskiviikkona 4.10. ja 11.10. klo 18-21 sekä lauantaina 7.10. klo 9 alkaen. Viime mainittu koko päivän kestävä koulutus järjestetään leiri- ja kurssikeskus Enä-Sepässä, jonka ruokailu ja kuljetukset sisältyvät 50 markan kurssimaksuun.

Hakunilan vapaaehtoistyön kurssille on ennakkoilmoittautuminen 15.9. mennessä SPR:n Helsingin ja Uudenmaan piiritoimistoon Marja Salmiselle p. 1293541 tai 040-5419531.

Yksi tapa tehdä vapaaehtoistyötä on käydä vanhuksen luona tai vaikkapa käyttää häntä kirkossa tai asioilla. Eeva Peltola on mieluinen vieras Toini Jokiselle.

----------------------------

"Olet minulle tärkeä"

Hakunilan mielenterveysseuran tukihenkilö Eeva Peltola on mieluinen vieras Laukkarinteen palvelutalossa asuvalle 86-vuotiaalle Toini Jokiselle.

- Olet minulle tärkeä ja rakas ystävä, Toini sanoo Eevalle ja pyytää tätä laulamaan lähetyspiirissä tutuksi tulleen hengellisen laulun, Mustan Saaran.

Mustan Saaran lisäksi Toinin ja Eevan viikottaiseen tapaamiseen sisältyy säännöllisesti kaksi rakkaaksi tullutta virttä, 299 ja 343, sekä joku psalmi tai pätkä jotain hengellistä kirjaa tai lehteä.

- En minä muuta kaipaa kuin Jumalan sanaa ja sitä tuo Eeva käy minulle lukemassa, sanoo oloihinsa tyytyväinen Toini Jokinen.

Hartaushetken jälkeen juodaan kahvia ja jutellaan kuulumiset. Ystävyys, joka alkoi jo ennen Eevan tuloa Toinin tukihenkilöksi, antaa paljon molemmille.

Toinin lisäksi Eeva Peltolalla on toinenkin ystävä, toispuoleisesti halvaantunut epileptikko, jonka kanssa Eeva käy viikottain uimassa.

- Tukihenkilönä toimiessa tulee samalla hoidettua itseä sekä hengellisesti että fyysisesti, vastaa Eeva kysymykseen, mitä auttaja itse vapaaehtoistyöstään saa.