Euroopan juutalaisten kohtalo toisen maailmansodan keskitysleirien jälkeen on jäänyt liian vähäisille reunamerkinnöille historiantajussamme. Kun noin kuusi miljoonaa juutalaista oli tuhottu, oli eri Euroopan maissa jäljellä enää pieniä rippeitä ennen suuresta väestöstä.

Saksa menetti juutalaisia sotien jälkeenkin kovaa vauhtia. Nyt suhdanne on kuitenkin kääntynyt toisinpäin: juutalaisia muuttaa taas Saksaan.

Sen sijaan Venäjä on vasta aloittanut juutalaisen kansanosansa tämän vuosisadan historian tarkastelun. Venäjän juutalaisten maastamuutto on ollut sodan jälkeen erityisen voimakasta, ja varsinkin perestroikan jälkeen se kiihtyi niin, että Venäjällä on jäljellä enää puolisen miljoonaa juutalaista sotaa edeltävän luvun oltua 2 660 000.

Antisemitismi, joka aikaansai keskitysleirit jatkoksi vuosituhantisille juutalaisvainoille, kasvaa tänään voimakkaasti nimenomaan Itä-Euroopan maissa. Venäjän uusoikeisto on fasistissävyistä, ja sen yhteydessä on kasvanut kiihkoisänmaallinen Pamjat-liike.

Muitakin yrittäjiä on: Venäjällä arvioidaan juutalaisvaistaisten järjestöjen jäsenmääräksi jo vähintään puoli miljoonaa ihmistä. Yhtä paljon antisemiittejä kuin juutalaisiakin, siis!

Toisinkinpäin yritetään venäläisiä nyt muistuttaa: uusi kirjanen, Kertokaa siitä lapsillenne, on juuri ilmestynyt Venäjällä. Siinä nostetaan ensimmäistä kertaa juutalaisen kansanosan julma kohtalo erityisasemaan muiden Venäjällä tapahtuneiden kansanmurhien rinnalle.

Puolan suurimman sanomalehden päätoimittaja Adam Mickiewizc kertoi suomalaisessa kirjailijakokouksessa olevansa huolissaan puolalaisten kasvavasta juutalaisvihasta ja kansallismielisestä suvaitsemattomuudesta.

Ennen toista maailmansotaa Puolan juutalaisten lukumäärä oli Euroopan korkein: peräti 3 250 000. Suurimmat juutalaisten tuhoamisleirit, kuten Auschwitz, sijaitsivat Puolassa. Vaikka tänään Puolassa asuu vain noin viisituhatta juutalaista, niin taikauskon, äärikapitalismin ja jyrkkenevän katolisuuden liepeillä maassa kasvaa jälleen antisemitismi.

Itävallan maine juutalaisystävänä ei sekään ole korkealla: noin kuusikymmentä prosenttia itävaltalaisista on sitä mieltä, että kaikki juutalaiset saisivat muuttaa Israeliin.

JUUTALAISVÄESTÖ KASVAA SAKSASSA

Juutalaisten jälleenmuutto Saksaan on lisääntynyt viime vuosikymmeninä. Kun kolmisenkymmentä vuotta sitten Saksassa oli 30 000 juutalaista, on määrä tänään jo yli 70 000.

Vaikka Saksassa onkin esiintynyt paljon uusnatsismia, on Saksan johto reagoinut siihen poikkeuksellisen voimakkaasti. Saksassa on laissa kielletty sellaisten epäilysten levittäminen, että toisen maailmansodan juutalaisvainoja eli holokaustia ei olisikaan tapahtunut, ja samoin rotuennakkoluulojen lietsominen. Viimeksi mainittu laki on voimassa useammassakin maassa, myös Suomessa.

Vaikka muuttoliike Saksaan päin onkin hiljalleen lisääntynyt, on Saksan juutalaisväestö kuitenkin vielä harvalukuinen. Suurin muuttoliike suuntautuu nykyään voimakkaasti Yhdysvaltoihin, Kanadaan ja tietysti Israeliin, vaikka niinkinpäin käy, että juutalaiset muuttavat Israelista pois.

SUOMESSA PIENI VÄHEMMISTÖ

Ennen sotia Suomessa laskettiin olleen 2000 juutalaista, tänään heitä on runsaat 1400. Suomen juutalaiset ovat hyvin muuhun väestöön sulautuneita. Sodissa juutalaiset taistelivat muiden suomalaisten rinnalla.

Helsingin juutalaisen seurakunnan jäsenmäärä on 1391 henkeä. Seurakunta ylläpitää koulua, päiväkotia ja vanhainkotia. Synagoga ja arkisto toimivat, samoin nuorten seurakuntaopetus. Laulukuoro on perustettu jo vuonna 1917, ja se on esiintynyt Helsingissä viime vuosina moneen otteeseen. Perinteistä urheiluseura Makkabia pidetään yllä sponsorivaroin.

Helsingin Kampissa sijaitsevan synagogan ja seurakuntatalon vieressä on myös juutalainen ruokakauppa, josta saa ostaa kosheria eli oikeaoppista ruokaa. Hietaniemen hautausmaan yhteydessä on juutalainen hautausmaa.

Eila Jaatinen

-------------------------------------------

Jiddish on kuoleva kieli

Euroopan juutalaisten kulttuuria piti yllä jiddishin kieli, joka syntyi keskiajalla Saksan juutalaisten silloisen karkotuksen jälkeen. Slaavilaista sanastoa tarttui silloin pohjana olevaan saksaan.

Yiddisch-Daitsch, juutalaisten saksa, käsittää noin 20 prosenttia heprean ja aramean kielisiä sanoja, ja slaavilaisperäisiä, pääasiassa puolaa, kymmenisen prosenttia.

Jiddishinkielisen kirjallisuuden kulta-aika oli 1800-luvun lopulla ja 1900-luvulla. Silloin eli ja vaikutti monta jiddishiksi kirjoittavaa kirjailijaa, ja filosofia ja teologia lisääntyivät myös. Näytelmät, runot ja laulut tulivat tunnetuiksi.

Meillä tunnetuin jiddischiksi kirjoittanut kirjailija on Isaac Bashevis Singer.

Jiddishin kielen tappoi Euroopan juutalaisten tuhoutuminen ja Israeliin muuttavien halu oppia hepreaa. Jiddish koettiin diasporan (juutalaisten hajaannuksen), vankeuden ja ghettojen kielenä. Israelin viimeinen jiddishiksi ilmestyvä sanomalehti, Stime, kuoli viime vuonna.

-----------------------------------

Zakhor! muista!

Juutalaisten tärkeimpiä käskyjä on aina ollut: muista. Jopa jumalanpalveluksissa toistuu tämän tästä käsky: muista, älä unohda.

Euroopan juutalaista perintöä esitteleviä museoita löytyykin monesta maasta.

Kokonainen kaupunki on museona tsekkiläisessä Terezinissä, joka on keisari Joosef toisen rakentama linnoituskaupunki. Saksalaiset rakensivat Thereseinstadtiin, kuten he sitä nimittivät, "mallikeskitysleirin", jota he mielellään esittelivät ulkomaille ja Punaiselle Ristille juutalaisten omana, vehreänä kaupunkina.

Tänään pieni, syrjäinen Terezin on jäätynyt muistoihinsa. Vaikuttava ghettomuseo, krematoriot ja laaja hautausmaa vievät turistilta hyvinkin puoli päivää. Tereziniin viedyt lahjakkaat "erityisjuutalaiset" ovat jättäneet sinne jälkensä: paljon siellä sävellettyä musiikkia, piirrettyjä taidenäyttelyjä ja kirjoitettuja näytelmiä, lehtiä ja runoja on museossa esillä.

Prahan ghetosta löytää Euroopan parhaan askenazyjuutalaisten perintöä esittelevän museon. Siellä on myös kaksi kaunista toimivaa synagogaa ja ikivanha juutalainen hautausmaa, jossa sammaloituneet kivet nojaavat toisiinsa ja unohdukseen. Vanhin hautakivi on jo vuodelta 1439.

Uusi muistomerkki, joka idealtaan muistuttaa Berliinin kiisteltyä juutalaismonumenttia, on täällä tehty: Pinkasin synagogan seinässä on 80 000 Böömin ja Määrin natsismin uhreina kuolleen juutalaisen nimet.

Auschwitzin keskitysleirimuseo on ehkä tunnetuin natsismin uhrien muistomerkki kaasukammioineen, parakkiriveineen, matkalaukkukasoineen ja polttouuneineen. Weimarissa, Goethen kulttuurikaupungissa on Buchenwaldin museo, ja esimerkiksi Dachaussa Cellen kaupungin lähellä oma leirimuseonsa.

Euroopassa matkaaja löytää monta kohtaamispaikkaa historiamme mustien kipupisteiden kanssa. Kirjallisuus tarjoaa kohtaamisia myös: esimerkiksi Elie Wieselin ja Isaac Singerin teokset.

Vantaalla järjestetään Exodus-näyttely

Vantaan Suomi-Israel -yhdistys on noin sadan jäsenen yhdistys, joka on perustettu vuonna 1967 ystävyysliitoksi Vantaan ja Kiriat Anavim -kibbutsin välillä. Yhdistys harrastaa heprean kieltä, juutalaisen kulttuurin ja Israelin tunnetuksi tekemistä ja ystävyyssuhteita maiden välillä.

Tikkurilan Lummesalissa avautuu torstaina 17.8. ainutlaatuinen näyttely nimeltä Exodus - juutalaisen kansan historiaa. Näyttelyn on koonnut harrastuksenaan tamperelainen Jorma K. Ahonen, ja siihen kuuluu alkuperäistä pakolaisten ja keskitysleirivankien esineistöä sekä kirjeitä, asiakirjoja, postikortteja ja -merkkejä, rahoja, valokuvia keskitysleireiltä ja video Auschwitzista. Oppaina toimii keskitysleirivaatteisiin puettu perhe.

Näyttelyssä on esillä myös valokuvia toisen maailmansodan aikana tuhotuista synagogista sekä vuonna 1948 perustetusta Israelin valtiosta ennen ja jälkeen itsenäistymisen.

Kiinnostava on myös osasto Suomi ja juutalaiset, jossa aihetta käsitellään sekä sotien ajan pakolaisten että tämän päivän juutalaisen elämän kannalta.

Exodus-näyttely Tikkurilan Lummesalissa on auki vain neljä päivää 17.-20.8.: to-pe 10-20, la 10-15 ja su 12-15.