Mitä muurahaispesä opettaa?
Kekomuurahaiset, nuo kesäisten metsien mainiot mönkijät ovat taas tulleet. "Mene, laiskuri, muurahaisen luo, katso sen aherrusta ja ota opiksesi", kehottaa Raamatun sananlasku.Muurahaisilta onkin paljon opittavaa! Ne ovat esimerkiksi ryhmätyön mestareita ja ovat rakentaneet yhteiskunnan, jossa ei pelata omaan pussiin vaan yhteiselämä perustuu jakamiseen ja tehokkaaseen tiedottamiseen. Kun kekomuurahainen löytää ravintoa, se kiiruhtaa takaisin pesään. Matkalla se painaa ruumistaan maahan ja jättää hajumerkin, jota seuraamalla toisetkin muurahaiset löytävät ruokapaikan.Suureen muurahaisyhteiskuntaan voi kuulua monta pesäkekoa, jolloin sen asukasmäärä nousee miljooniin. Näissä muurahaisten miljoonakaupungeissa kaikki on paikallaan ja ilmastointi pelaa jatkuvalla käytävien ja onkaloiden rakentelulla. Joihinkin muurahaislajeihin kuuluu myös suurileukaisia työläisiä, jotka vartioivat ja puolustavat pesiä. Ja jossain siellä, metropolin keskellä, lymyilee keskushahmo, kuningatar. Ja mikä merkille pantavaa: hän on alamaisiaan varten eikä päinvastoin. Mutta mitä tapahtuu, jos muurahaisyhteisössä ei pelatakaan yhteisillä pelisäännöillä? Vastausta voi etsiä vaikkapa Bond-elokuvista. James Bond hahmon luojan Ian Flemingin
tuotannon juuret saattavat nimittäin olla juuri muurahaisyhteiskunnassa. Bondeissa on usein salaperäisten saarten onkaloita ja luolia.
Niissä toimii itsekkäitä ja vallanhimoisia suurikollisia, "pahoja kuningattaria", jotka rikkovat yhteisiä sääntöjä. Heidän alaisuudessaan toimii aina lukemattomia haalaripukuisia työläisiä. Niiden tehtävänä on valmistella uupumatta suurta "pamausta", jonka avulla oman keon pitäisi ottaa kaikki muut hallintaansa. Ja jossain siellä, kaiken keskellä, lymyilee James Bondin
oma kuningatar, Hänen Majesteettinsa, jonka salaisessa palveluksessa tämä ahkerasti kekonsa ulkopuolella paritteleva koiras toimii.Tosin ei muurahaisyhteisönkään elämä aina niin auvoista
ole. Muurahaisistakin löytyvät -- kun niiden aherrusta tarkemmin tutkii -- omat pahat poikansa ja ilkeät kuningattarensa. Mm. verimuurahaiset ovat erittäin aggressiivisia, eivät parveile vaan karkottavat läheisyydestään muut muurahaiset, ryöstelevät niiden pesiä ja ottavat niitä orjiksi.Lars-Henrik Olsen, Jakob Sunesen ja Bente Vita Pedersen:
Murkkuja ja mehiläisiä. Metsien pikkueläimiä. WSOY 1998.Jen Green: Hyönteiset. Ota selvää -sarja. WSOY 2000.
