Vantaalta teoksia oopperalavoille

Martinlaaksossa asuva säveltäjä Herman Rechberger elää kiireistä aikaa. Kun hänen kahden muun suomalaissäveltäjän kanssa tekemäänsä oopperaa Aika ja uni esitetään Savonlinnan oopperajuhlilla, on hänellä jo kaksi seuraavaa oopperaa melkein valmiina työpöydällään.

Vantaalaiset tuntevat Herman Rechbergerin muun muassa Laurentius-oopperasta, joka oli maailman ensimmäinen latinankielinen ooppera ja esitettiin Pyhän Laurin kirkon 500-vuotisjuhlien aikaan - sekä Pyhän Laurin messusta.

Rechberger, joka on asunut Vantaalla kolmisenkymmentä vuotta, on seikkailija musiikin rajattomassa valtakunnassa, karnevaalista toiseen intohimolla heittäytyvä kokeilija. Hänen tuotannossaan on oopperoita, orkesteriteoksia, kuoromusiikkia, happeningeja, kokeilevaa musiikkia, multimediateoksia, ääniveistoksia...

Nyt ja aina

Savonlinnan Oopperajuhlat tilasi teoksen kolmelta suomalaiselta säveltäjältä: Rechbergerin lisäksi Kalevi Aholta ja Olli Kortekankaalta. Libreton kirjoitti Paavo Rintala, joka ehti saattaa työn valmiiksi ennen kuolemaansa.

-- Minun osuuteni, ensimmäinen kolmesta yhteenkuuluvasta pienoisoopperasta, on näyttämöllinen fresko, kertoo Herman Rechberger.

-- Siinä on kaksitoista pysähdyspaikkaa historiassa, kuin kärsimyskuvasarjassa tai kokoelmassa ikoneita. Tarina syntyy kokijan päässä.

-- Aloitan usein kuvallisesta lähteestä, sanoo graafikoksikin koulutettu renessanssimies Rechberger.

-- Isot pinnat hahmottuvat mielessäni: kuoron tai orkesterin tekstuuri voi olla se iso pinta. Myös kieli on lähtökohtanani, koska kielessä itsessään on soivuutta.

Rechberger, joka itse puhuu seitsemää kieltä ja "rippeitä päälle", on intohimoisen kiinnostunut kielten baabelista, niiden sisäisestä musiikista. Nyt ja aina -teoksessa soivat vuoroin jiddisch, latina,venäjä, kreikka, puola, ranska ja suomi. Jiddische-liedissä, joka on kuin Schindlerin lista, miehet huutavat keskitysleireissä kuolleiden juutalaisten nimiä, kunnes lopulta kaikki toistavat vain sanaa: niemand, ei kukaan.

Elämme Faustin aikaa

Nyt ja aina -teoksen vaihtuvat näyttämökuvat vievät "kirjurin", välinpitämättömän todistajan, läpi ihmiskunnan vaikeiden vaiheiden: sotien ja kuoleman, tuhon ja vainojen. Kirjuri toteaa olleensa paikalla - kuin Paavo Rintalan Faustus-romaanin ikiaikainen Läsnäolija, piittaamaton muistiinmerkitsijä.

-- Me elämme faustista aikaa, toteaa säveltäjä Rechberger. -- Kirjuri on kuin päivälehden lukija: ei ota enää kantaa. Kirjuri on läsnä milloin Jumalan nimissä, milloin omissaan. Hän seurailee ihmisten vaiheita ensimmäisestä Valtakunnasta, Basileiasta, nykyhetkeen.

Kuvat vaihtuvat kivistä Kirjaan. Ensimmäisessä osassa kuoro takoo kiviä, ihmiskunta valmistautuu rakentamaan ensimmäistä valtakuntaa: Arameankielinen Marana tha! "Olen Morsiamesi!" ja kreikankielinen"BASILEIA!", "Tulkoon valtakunta!" ovat massiivisen kuoron keskeisiä lauseita.

Viidennessä kohtauksessa, joka on otsikoitu €lä tapa! naiset laulavat L€HIHISTORIASSA TUHOTTUJEN KYLIEN nimiä sillä aikaa kun muu kuoro toistaa: älä tapa.

Requiem-osassa puolestaan kuuluu keskitysleirien nimiä ja kakkoskuoron säestys: anna heille ikuinen lepo. FACIT-kohtauksessa alttosolisti huutaa 14 hädässä auttavia pyhimyksiä apuun, ja sen jälkeen siirrytään Wienin keskushautausmaalle, jossa itävaltalaiset kuuluisuudet nousevat hetkeksi eloon.

Madrigaalin ja Magnificatin teksti käsittelee Marian rukouskirjan tilausta 1200-luvulta. Finaalessa todetaan Mestari Eckhartin sanojen kautta, että Jumala on kaikkialla, vaikka Rainer Maria Rilke kyseenalaistaa tämän väitteen: Jos Jumala on olemassa, kaikki on jo tehty ja me olemme surkeita eloonjääneitä, joille on samantekevä millä tyhjäntoimituksella vietämme aikamme. Monoteismi ja ateismi kamppailevat keskenään.

Herman Rechbergerin rohkeat, jopa pateettiset kontrastit toimivat. Musiikin oratoriomaisuus ja kielten itsenäinen osa auttavat katsojaa eläytymään ja kokemaan.

Yhdessä tai erikseen

Herman Rechbergerin teosta seuraavat Kortekankaan Marian rakkaus ja Ahon Salaisuuksien kirja. Kaikki kolme säveltäjää ovat erilaisia, ja vaikka punaisia lankoja löytyykin, voidaan nämä teokset esittää jopa kolmena eri oopperana. Kokeilu on mielenkiintoinen.

-- Orkestraatio on sama, ja solistit. Aika ja uni käyttää kuorosolisteja, ja kirjurin osan laulaa kaikissa oopperoissa Jorma Hynninen.

Paavo Rintalan huokoiset tekstit ovat jättäneet tarpeeksi tilaa kaikkien kolmen säveltäjän luoville assosiaatioille.

Ooppera Aika ja uni esitetään Savonlinnan oopperajuhlilla 15.7., 18.7., 20.7. ja 27.7.