SOLAKKA MAITOHORSMA PIRISTÄÄ kesällä ankeita hakkuuaukioita. Rentun ruusuun ihastui aikoinaan myös edesmennyt laulaja Irwin Goodman. Rohdostieteilijöiden mukaan rentun ruusu on terveyspommi, jonka kukinnoilla voi koristella salaatit syötävän herkullisiksi.

Luonnonrohdot ja niihin liittyvät tarinat ja uskomukset ovat aina kiinnostaneet ihmisiä. Teoksissa Anis ja iisoppi sekä Terveyskasvit esitellään molemmissa noin sata rohdosta. Rohdoskasviksi kirjoissa tituleerataan kasvia, jolla on lääkinnällistä arvoa. Käsitteen alle sopii niin hienostuneita yrttejä kuin rikkaruohoja.

Tiesitkö esimerkiksi, että muinaiset egyptiläiset uskoivat kehäkukan tuovan kauneutta? Kehäkukkaa onkin lisätty ihonhoitovoiteisiin ja kasvovesiin. Lisäksi sitä on käytetty sekä lemmenrohtona että haavojen parantajana.

Kanervasta voi valmistaa unen saantia ja nokkosesta jalkojen turvotusta helpottavaa teetä. Sitruunamelissan lehdistä haudutetun teen kerrotaan puolestaan kirkastavan ajatuksia ja lievittävän masennusta. Sitruunamelissaa onkin kutsuttu - ei vähemmäksi kuin - sydämen iloksi.

Timjami oli yksi keskiajalla eläneen nunnan Hildegard Bingeniläisen suosikeista. Melkoisella varmuudella kasvilla on antiseptisiä ominaisuuksia sekä lihan säilyvyyttä edistävä vaikutus. Keskiajalla timjami liitettiin rohkeuteen. Kotikonnuille jääneet neidot kirjailivat timjamikuvioita huiveihinsa ja lahjoittivat niitä ristiretkille karauttaneille suosikkiritareilleen.

Tyrni on ollut tämän kevään puutarhojen hitti. Tujaus kirpeää tyrnimehua saa olon virkeäksi. Tyrnin latinankielinen nimi hippophaë rhamnoides viittaa loistavaan hevoseen. Tyrniä on käytetty hevosten karvan harjaamiseen ja syöpäläisten poistamiseen niiden iholta. Liekö siis sattumaa, että tyrniä suositaan myös kosmetiikkateollisuudessa?

Juhannus on oivaa yrttien keruun aikaa. Luonto on silloin parhaimmillaan, ja puhutaanhan suomalaisessa kansanperinteessäkin seitsemästä erilaisesta yrtistä, jotka nuoret naiset laittoivat juhannusyöksi tyynyn alle nähdäkseen unessa tulevan sulhasensa.

Itse en ole kerännyt juhannusyönä yrttejä, mutta muistan lapsuudesta mummin laittaneen piharatamon lehtiä pienten naarmujen päälle. Eräs tuttava kertoi puolestaan taannoin lapsille urbaania tarinaa hurjasta piharatamosta, joka tepastelee lapsia vaanien puutarhassa hämärän laskeuduttua.

Arvaa kaksi kertaa, mihin näistä rohdostarinoista hirmuliskoihin ja pokémon-otuksiin mieltyneet nykylapset uskovat?

Erik Bruun-Budde Christensen: Anis ja iisoppi. Vanhoja lääkekasveja. WSOY 1999.

----------------------------------------

Entä vaaniiko Belladonna?

BELLADONNA, SUOMEKSI KAUNIS NAINEN, myös lemmenmarjan nimellä tunnettu monivuotinen puikealehtinen ruoho - jos löydät sen puutarhastasi, niin hävitä. Kaksi marjaa voi olla kuolettava annos lapselle.

Kasvi on onneksi harvinainen, koska se ei ole alkujaan suomalainen, vaan lääkekasviksi tuotu.

Belladonna sisältää atropiinia, jota silmälääkärit käyttävät potilaiden pupillien laajentamiseen. Renessanssiajan naiset tiputtivat Belladonnan mehua silmiinsä näyttääkseen suurisilmäisen vietteleviltä.

Kaiken lisäksi Anis ja iisoppi -kirja kertoo, että petollisen Belladonnan myrkylliset hedelmät ovat hyvänmakuisia.

Dekkareissa niillä myrkytetään ihmisiä.

Kaunista mutta kamalaa kasvioppia!