Trabant kulkee Vantaalla hyvin. Itä-Saksan insinööri-ihmeestä

ei kuitenkaan ole kysymys, vaan kristillisestä rockbändistä. Aikuiset miehet soittavat, ja musiikki toimii välineenä hyvän sanoman levittämisessä, vaikka Jeesuksesta ei otsa rypyssä lauletakaan. Trabant oli alunperin Very Well Yet (suomenkielellä Weriveljet), joka ehti soittaa vuosikaudet Vantaalla ja muualla.- Se nimi oli alkujaan näppärä sanaleikki, jonka hauskuus kesti noin kaksi viikkoa. Vuosien varrella ehdittiin sitten kyllästyä selittelemään ja vakuuttamaan, ettei me mitään verivaloja tehdä, selittää basisti Jori Asikainen.- Kun levynteko tuli eteen syksyllä, niin päätettiin, että

on viimeinen mahdollisuus valita jotain parempaa.Kun nimi vaihdettiin, se tehtiinkin perusteellisesti. Trabant on nyt rekisteröity virallisesti Suomeen ja Eurooppaan. Sikäli kuin maanosan musiikkirekisteri tietää, ainoa toimiva Trabant on kotoisin Itä-Vantaalta.

TYYLITIETOISESTI

Suomessa kristillistä rokkia tai gospelia soittavat yhtyeet eivät ui valtavirrassa. Jumalasta laulavien yhtyeiden levyt eivät kuulu kaupallisten radioasemien soittolistoille, poikkeuksena Radio Dei.Huonon laadun piikkiin marginaaliasemaa ei voi laittaa, ainakaan mitä tulee Trabant De Luxeen, joka julkaistiin Tuomiokirkon kryptassa toukokuun lopussa. Kaikki levynkansista soundeihin ja sovituksiin on rennon tyylitietoista ja taitavaa, materiaali riittävän vaihtelevaa, mutta silti yhtenäistä. Cd-levyllä on mukana jopa musiikkivideo, mikä on suomalaista pophistoriaa.Oikeastaan ei ole yhtään syytä, ettei joku kappaleista, joissa lainataan sopivasti vaikutteita Kolmannelta naiselta, olisi tämän kesän suuri radiohitti. Trabantin jäsenillä sellaisia odotuksia ei kuitenkaan ole.- En tietenkään pane pahakseni, jos levyä myydään hyvin.

Mutta tässä voi olla liikkeellä monenlaisin tarkoituksin. Meille soittaminen on harrastus, sanoo toinen kitaristi Jussi Toppila.Trabantissa soittavat talonrakentaja, erityisopettaja, kamera-assistentti, palvelupäällikkö ja lasten psykiatrian sairaanhoitaja - musiikkiin ei siis tarvitse panostaa leipäpuuna. Soittaminen on harrastusta, mutta toisaalta paljon enemmän.- Me ajatellaan, että Jumalan työ meidän elämässä on ollut läsnä erityisesti tämän bändin kautta. Välillä bändi on ollut meille ainoa seurakunta ja samaan aikaan se kanava, jota pitkin voi kertoa muillekin asiasta, jota me pidämme kaikkein tärkeimpänä, selittää Juge Heikkilä, joka soittaa kitaraa.

USKON ELÄMÄNASENTEELLA

Very Well Yet aloitettiin kahdeksan vuotta sitten, kun laulusolisti Tuukka Vilja sai Jugen kanssa tarpeeksi kovan uskonkokemuksen. Alkuaikoihin kuului palopuheiden pitoa, mutta iän karttuessa ollaan laannuttu. Levyltä ei pakkohengellisyyttä löydy.- Hengellisen musiikin raamittaminen tiettyihin tyylillisiin rajoihin ei onnistu, mielipiteitä on niin paljon kuin ihmisiäkin. Uskoisinkin, että hengellisyys pikemminkin välittyy musiikkiin ja on siitä kuultavissa, jos se on soittajien omana aitona elämäntodellisuutena, sanoo Jussi, ja muut nyökkäilevät.- Sitä paitsi musiikki vie kuulijan mukanaan silloin, kun se on vakuuttavasti esitetty, lisää rumpali Erno Peltonen.Kristillinen rockbändi herättää monessa kuulijassa ennakkoluuloja.

Trabantin soitostaan jälkikäteen saama palaute on kuitenkin ollut ilahduttavaa. - Parhaimmillaan se menee niin, että me soitetaan ja kuuntelijat diggaa musiikista, mutta samaan aikaan laulujen sanomakin jää pyörimään jonnekin niiden mieleen ja herättää sitten jälkeenpäin jotain ajatuksia tai kysymyksiä. Sehän on meidän kutsumus ja koko homman perustava idea, miettii Juge.Trabant soittelee erilaisissa kristillisissä tilaisuuksissa luterilaisista helluntaiseurakuntiin. Loppukesällä yhtye on mukana bänditapahtumassa, jossa on ortodoksirokkiakin. Trabantin kyydissä ajavillakin hengelliset taustat ovat jokaisella erilaiset.- Me ollaan tällainen yhteiskristillinen bändi, niin voisi varmaan sanoa. Mikä seurakunta - sillä ei sinänsä ole väliä, mutta siitä lähdetään liikkeelle, että tekemisissä pitäisi olla Kristuksen tuoksua.