VIIME VIIKONLOPPUNA PIDETTIIN täällä Vantaalla lähetysjuhlat. Väkeä oli paljon, aurinko paistoi ja tunnelma oli korkea. Juhlia oli valmisteltu suurella sydämellä ja mikä parasta, ne onnistuivat. Vieraita saapui kaukaakin, ja siltaa rakennettiin kolme päivää.

Yksi asia tuli juhlilla selväksi. Lähetystyön mallit ovat muuttumassa. Vanhat nukkaantuneet kauhtanat on ravistettu päältä, ja uudet kuosit nousseet esiin. Ennen lähetystyö merkitsi yksisuuntaisuutta. Täältä sinne. Lähetystyöntekijät olivat oman aikansa lapsia ja toimivat sen mukaisesti; välillä vitsaa, välillä porkkanaa.

NYT AJAT OVAT muuttuneet ja yhä muuttuvat. Enää ei ajatella, että lähetystyö olisi vain yksisuuntaista. Suuntia on vähintäänkin kaksi. Juhlat olivat tästä oiva esimerkki.

Suomen lähetysseurakin on etsimässä uusia visioita, kuuntelemassa, mitä sisarkirkot todella meiltä odottavat. Puhuttiin siitä, että yhdessä katsotaan maailmaa, joka silmiemme eteen avautuu. Luterilaisen maailmaliiton pääsihteeri Ishmael Noko antoi aavistuksen siitä, mihin tällainen tie väistämättä johtaa. Turvallisuus ja maine siinä saattavat mennä.

Kristus merkitsee uhrautumista toisen puolesta, taakkojen jakamista, mukavan elämän loppua. On julistettava sanaa, palveltava hädänalaisia ihmisiä mitään ehtoja asettamatta sekä puolustettava oikeudenmukaisuutta. Kirkko ei ole mikään norsunluutorni, missä vain kumarrellaan moneen suuntaan ja tehdään kauniita liturgisia käännöksiä. Kirkko on jakamisen yhteisö, joka seuraa Kristusta vaikka tämän maailman pimeyden ytimiin saakka, antaa paitansakin päältä, jos on tarve.

TÄLLAINEN LÄHETYSTEHTÄVÄ ON haastava. Se ei ole puuhastelua, eikä sitä voi tehdä omassa varassa. Kirkon täytyy puhaltaa pasuunaan, jos pientä ihmistä rääkätään. Ihmiset ymmärtävät vaistomaisesti, kun kirkko puhuu köyhien puolesta, oikeudenmukaisuudesta, vanhurskaudesta. Jokainen tietää, että silloin liikutaan kristillisen uskon syvimmissä ytimissä.

Mitä sanoikaan vanha, viisas Bonhoeffer: "Kristitty ihminen ei tavoittele omaa autuuttaan, omaa pelastustaan, vaan on vaikka valmis luopumaan niistä toisen hyväksi."