Moni vantaalainen viettää helluntain pyhät talkootöissä. Valtakunnallisilla lähetysjuhlilla eri puolilla Tikkurilaa ahertaa silloin monia näkymättömiä ja näkyviä ihmisiä, jotka varmistavat, että juhlat sujuvat.

ANNIINA LEHTORANTA, 15, on opastamassa ryhmiä lähetysjuhlien rippikoulurallissa.

- Olin itse viime kesänä riparilla ja innostuin isoskoulutuksesta. Täällä on kivoja ihmisiä mukana järjestämässä juhlia, ja halusin mukaan.

- Rippikouluralli on tarkoitettu erityisesti ripari-ikäisille. Se antaa uusia ajatuksia ja kokemuksia, Anniina kertoo.

Rippikoulurallissa on aloitusrasti ja neljä varsinaista rastia. Ne esittelevät lähetystyötä eri näkökulmista.

Esimerkiksi yhdellä rastilla kerrotaan tosikertomus taiwanilaisesta pojasta, joka pääsi irti huumeista. Toisella rastilla törmätään uskontotavarataloon. Rippikoulurallin yhteyteen rakennetaan myös afrikkalainen kylä.

Anniinan mielestä nuorille on paljon ohjelmaa lähetysjuhlilla.

- On tärkeää, että on bändejä ja muuta, eikä pelkkää istumista, hän toteaa.

------------------------------

ELLA SUOMALA palvelee lähetysjuhlien keittiötalkoolaisena.

- Haluan auttaa ihmisiä ja nähdä, että he ovat tyytyväisiä saatuaan ruokaa, Tikkurilan seurakuntaan kuuluva Ella Suomala sanoo.

Hän on eläkkeellä oleva luokanopettaja, jolla on kolme tytärtä ja 11 lastenlasta. Neljä vuotta sitten hän oli perustumassa työttömien ruokailua Tikkurilan kirkolle. Nyt toimintamuoto on loppunut, mutta vieläkin tutut ihmiset tervehtivät kadulla, hän kertoo.

Ella Suomala on lähetysjuhlilla keittiötöissä pitkiä päiviä aamukahdeksasta alkaen.

- Ei siitä paljon mihinkään lähdetä, mutta aion silti ehtiä kuuntelemaan juhlien antia.

- Lähetysjuhlien ruoat ovat onneksi pakasteita, joita kuumennetaan tarjottavaksi. Näin esivalmisteluihin ei kulu paljoa aikaa.

Ella Suomala haluaa auttaa ihmisiä ja palvelee siksi keittiötalkoolaisena

------------------------------

REA LUNDSTRÖM on mukana järjestämässä ruotsinkielisiä juhlia.

- Olen saanut lähetysinnostuksen jo äidinmaidon mukana, kertoo Vantaan ruotsinkieliseen seurakuntaan kuuluva Rea Lundström.

Rea kertoo, että ruotsinkieliset juhlat tarvitsevat talkoolaisia siinä kuin suomenkielisetkin, isojen ja pienien tehtävien tekijöitä. Hän on itse pitkän linjan vapaaehtoistyöntekijä seurakunnassa. Jo 1940-luvulla hän aloitti kerhojen ja pyhäkoulujen pitämisen.

Rea Lundströmia mietityttää, miten juhlien yökortteerihommat saadaan sujumaan ja riittääkö parkkipaikkoja.

- Juhlille tulee paljon vanhempia ihmisiä, joiden pitäisi päästä autolla lähelle juhlapaikkoja.

Hän pitää ruohonjuuritason työtä ja talkoolaisten hyvää henkeä tärkeänä. Se heijastuu koko juhliin.

- Lähetysihmiset yrittävät parhaansa ja tyytyvät vähään, hän toteaa.