Tuli kesä ja kärpäset, mutta milloin viimeksi olet nähnyt nokkosperhosen? Entä missä Vantaalla voi kulkea oikean niityn poikki ja ihailla luonnonkukkien kauniita värejä?

Vantaalla on tänä vuonna ryhdytty maanlaajuisesti merkittävään ja laajaan niittyjen ja ketojen kunnostushankkeeseen. Kuluvan kesän ja ensi syksyn aikana Itä-Vantaan puolella tehdään töitä ja talkoita yhdeksässä kohteessa ja ensi kesänä on tarkoitus ottaa mukaa vielä läntisetkin kaupunginosat.

- Viime vuosikymmeninä niityt ovat Vantaalla kadonneet näkymättömiin. Ne näyttävät tätä nykyä pajupusikoilta, koska niitä ei ole hoidettu, toteaa ympäristönsuojelutyönsuunnittelija Tomi Salin kaupungin ympäristökeskuksesta.

- Niittyjen häviämisen myötä ovat taantuneet useimmat päiväperhoslajit, joista monet ovat uhassa hävitä kokonaan. Samoin on käynyt useille kukille ja hyönteisille.

Yhdellä niityllä esiintyy noin 300-400 eri lajia, kun taas kaupunkimaisella nurmikkokentällä vain kymmenkunta.

PUSIKOSTA NIITYKSI

Itä-Hakkilan Liinaniityllä aivan asutuksen lomassa on lauantai-aamupäivästä talkootöissä tusinan verran vantaalaisia. Vesurit heiluvat ja kaatunut pajukko raahataan taaemmas maatumaan. Pöpelikön alta paljastuu joitain koivuja, jotka jätetään pystyyn imemään kosteutta maasta. Niityn reunaa juoksevan puron laitaan raivataan viiden metrin käytävä kuin viidakkoon.

Seuraavaksi haravoidaan maanrajasta pajunoksat, lehdet ja muu irtoaines ja osa niistä poltetaan tuhkaksi. Vetisimmälle kohdalle tuodaan lopuksi reilu lavallinen hienoa hiekkaa, joka lapioidaan kymmenen-kahdenkymmenen sentin matoksi tukahduttamaan rehevimpien kasvien nousua.

Ahkeralla tekemisellä alkaa syntyä jälkeä, ja yksinäinen perhonenkin jo tulee harhailemaan vastaraivatulle alueelle. Ravintokasvia ei vielä löydy, mutta se kuitenkin pysyttelee paikalla kuin ilmoittaakseen tyytyväisyydestään asioiden suunnasta. Tomi Salin osoittelee perhosta tyytyväisenä.

- Ensi kesänä pitää enää karsia pois puunversot ja muut. Neljän vuoden kuluttua niitty alkaa olla kunnossa ja tarvitsee enää vähäistä huolenpitoa, niittämistä silloin tällöin. Kukkien siemeniä maassa on jo nyt valtavasti, kuin siemenpankissa, mutta näin rehottavassa ympäristössä ne eivät ole päässeet kasvamaan. Kukkien mukana toivotaan harvinaisiksikin tulleiden perhoslajien palaavan.

Liinaniityn talkoot ovat pienimuotoiset. Kesäkuun 10. pidetään Hakunilan Ojangossa oikein suuret, joihin ympäristökeskus odottaa sataakin tekijää.

- Ojangossa oltiin talkoissa jo toukokuun alussa ja silloin paikalle tuli viitisenkymmentä ihmistä, eli aika kivasti asukkaita on lähtenyt liikkeelle. Tämä projekti tarjoaa kuntalaisille mahdollisuuden tehdä itse jotain konkreettista. Se on uutta meillä, vaikka Vantaalla asuukin paljon maaseudulta aikanaan muuttaneita ihmisiä, joiden on varmasti ollut ikävä seurata luonnon köyhtymistä omassa ympäristössään.

SALAKAVALASTI HÄVINNYT MAISEMA

Kaikkea työtä ei tehdä vapaaehtoisvoimin. Niittyprojektissa on mukana työllistettyjä, jotka paiskivat hommia viikot, ja siellä missä on voimalinjoja, mukana on myös Vantaan energian miehiä koneineen.

Ympäristökeskuksen niittyprojekti tuo takaisin myös kulttuurimaisemaa. Niityt ja kedot ovat aikanaan syntyneet maanviljelyksestä. Vantaa on voimakkaasti kehittyvä kaupunki, mutta sillä ei ole varaa haudata kunniakkaita ja vahvoja juuriaan.

- Luulenpa, ettei suurin osa kaupunkilaisista aavistakaan, kuinka ainutlaatuisen rikkaassa ympäristössä he ovat saaneet asua. Verrattuna esimerkiksi Helsinkiin täällä on ollut erittäin rikas ja runsas lajisto ja kauniit maisemat, jotka ovat salakavalasti alkaneet hävitä.

- Jos ihmiset saisi huomaamaan, kuinka kiva paikka tämä vielä on, niin asenteetkin muuttuisivat ja tällaisista projekteista voisi tulla meille arkipäivää, itsekin 70-luvulta asti Hakunilassa asunut Salin mietti.

Kaupungin niittyprojektiin on syttynyt ainakin Jani Palèn, joka näki ilmoituksen talkoista kaupassa.

- Minua ottaa päähän, kun näkee miten luonto menee koko ajan huonompaan suuntaan, mutta tässä niittykunnostuksessa tuntuu nyt ensi kerran olevan jotain järkeä. Saa tehdä itse, ja kun mukana on asiantuntijoita, niin oppii samalla kaikenlaista. Tällaista talkoomeininkinä pitäisi olla paljon enemmänkin. Mieluummin tänne kuin kuntosalille parantamaan huonoa selkää!

-----------------------------

Kukkia ja perhosia

VANTAALLA ESIINTYY arviolta 8 000-10 000 eläin- ja kasvilajia, joista jopa joka kymmenes on uhanalainen ja häviämässä. Ympäristökeskuksen keto-ja niittyohjelmalla pyritään kukkien ja päiväperhosten suojelemiseen ja palauttamiseen osaksi kesäistä vantaalaismaisemaa.

Syytä suojeluun on, kaikkiaan 57:stä Vantaalla esiintyneestä päiväperhosesta yhdeksän on kokonaan hävinnyt ja 23 rajusti vähentynyt.

Lähes kokonaan hävinneisiin kuuluu sellaisia kaikille tuttuja lajeja kuin ritariperhonen ja nokkosperhonen. Perhosten väheneminen johtuu sopivien keto- ja niittyalueiden hupenemisesta. Perhosten ohella on häviämässä sellaisia kukkia kuin aho-orvokki, kannusruoho, ruusuruoho, ketokaunokki ja päivänkakkara.

Ympäristökeskuksen projektissa niityiksi kunnostetaan tänä vuonna puistoalueita Ojangossa, Tammistossa, Västerkullassa, Vikkulassa, Sotungissa, Kuninkaanmäessä, Vanhalla Porvoontiellä ja Ilolassa seurakunnan mailla. Lisätietoja saa kaupungin ympäristökeskuksesta p. 8392 3031.