Hopeanhohtoinen taivas ja ryppyinen iho
SEINÄLLÄ ON 42 eriväristä taivasta: vihreä, violetti, sininen, valkoinen, keltainen, jopa hopeanhohtoinen. Kankaille on painettu myös miehiä ja pilvenhattaroita.
Yritä päästä taivaaseen ennen kuin ovi suljetaan on nimeltään tekstiilitaiteilija Juha Laurikaisen teos. Se on yksi Myyrmäkitalossa vasta avatun näyttelyn töistä. Näyttelyn aiheena on Taivas ja maa.
Aihe on kiinnostava. Mitä muuta nykytaiteilijat kertovat taivaasta ja maasta?
Valokuvataiteilija Armi Laukian teoksen nimi on Alfa ja Omega. Se tarkoittaa paitsi kreikankielisten aakkosten ensimmäistä ja viimeistä kirjainta myös Johanneksen ilmestyksessä käytetty Jumalaan viittaavaa ilmausta: Minä olen A(lfa) ja O(mega), ensimmäinen ja viimeinen, alku ja loppu. Laukian teoksessa alkua kuvaa avaruus ja loppua vanhan ihmisen ryppyinen iho.
Toisessa teoksessaan Laukia kuvaa taivaan ja maan suhdetta kahden yhteensovittamattoman vaatimuksen välisenä häilyntänä. Kolmas työ muodostuu erilaisista linnunpesistä. Sen nimi on Tyhjä ajatus.
Näyttelyn jälkeen pää ei ole tyhjä vaan vilisee hyväätekeviä ajatuksen alkuja. Siksi kannattaa, vaikkapa Myyrmannissa ostoksilla käynnin lomassa, piipahtaa hetkeksi naapuritalossa hiljentymässä: sieltä löytyy pala maata ja pala taivasta.
Taivas ja maa -näyttely 26.8. saakka Myyrmäkitalossa
