- Viime vuosien aikana alistaminen on loppunut Mordvassa. Venäläiset oppivat Tshetsheniasta, kuinka vaarallista etnisten vähemmistöjen sortaminen voi olla, arvioi mordvalainen Aleksei Aljoshkin vieraillessaan Hakunilassa.

Vainottuina Venäjällä eläneet suomensukuiset mordvalaiset ovat löytämässä oman tapansa elää ja myös kauan toivomiaan yhteyksiä Suomeen.

olgan länsipuolella sijaitsevan Mordvan tasavallan pääkaupungin Saranskin luterilaisen seurakunnan kirkkoherra Aleksei Aljoshkin vieraili Hakunilassa. Hän oli tutustumassa Mordvan lähetystyötä tukevaan Hakunilan seurakuntaan. Aljoshkin puhuu hyvää suomea ja antaa arvostusta suomalaisten Mordvassa tekemälle työlle.

- Me Volgan suomalaiset olimme vaarassa venäläistyä kokonaan, kansamme identiteettiä oli painettu alas satojen vuosien ajan. Kun suomalaiset tulivat Mordvaan, kansamme omanarvontunto alkoi nousta. Suomalaiset ovat nyt kääntämässä kansamme historian uuteen suuntaan.

SUOMALAISET OVAT YSTÄVIÄ JA ESIKUVIA

Mordvalaiset ovat suurin Venäjän suomensukuisista kansoista. Heitä on Venäjällä yhteensä noin 1,3 miljoonaa. Suurin osa mordvalaisista asuu vuosisatoja kestäneen vainon ja pakkosiirtojen vuoksi eri puolilla Venäjää. Mordvan tasavallassa asuu 300 000 mordvalaista ja 700 000 sinne siirrettyä venäläistä.

Satojatuhansia mordvalaisia kuoli venäläisten vainoissa. Stalinin ajan vainot mordvan kieltä ja kulttuuria kohtaan olivat pahimpia. Mordvalaisia alistettiin aina viime vuosikymmenen puoliväliin saakka. Sitten Tshetshenia muutti tilanteen.

- Viime vuosien aikana alistaminen on loppunut. Venäläiset oppivat Tshetsheniasta, kuinka vaarallista etnisten vähemmistöjen sortaminen voi olla, arvioi Aljoshkin.

Vapautuminen on näkynyt mm. siten, että Mordvalla on nyt oma presidentti, hallitus ja lainsäädäntö. Mutta edelleen Venäjä valvoo kaikkea.

Mordvalaiset puhuvat kahta toisiaan lähellä olevaa kieltä, ersää ja moksaa. Niiden julkinen puhuminen oli aiemmin vaarallista ja johti puhujan vainoamiseen. Nykyisin tilanne on parempi, vainoa ei ole, mutta edelleen mordvalaiset puhuvat omaa kieltään etupäässä kotona.

Vapautuminen on johtanut myös taloudelliseen kasvuun. Aikaisemmin taloudellisesti venäläistä keskitasoa alempana ollut Mordva on nyt keskitasoa ylempänä. Oman hallituksen ja presidentin aikana palkat ja eläkkeet on maksettu, toisin kuin muualla Venäjällä. Tasavalta elää paljolti maataloudesta, mutta teollisuuskin on noussut merkittävään asemaan.

Mordvalaiset pitävät yllä yhteyksiä lähistöllä asuviin muihin suomensukuisiin kansoihin, mutta suomalaiset ovat heidän esikuviaan.

- Olemme ylpeitä, kun suomalaiset saavuttavat voittoja urheilun tai teknologian alalla. Meille oli erittäin tärkeää, että presidenttimme tapasi ensimmäisellä ulkomaanvierailullaan juuri Suomen presidentin.

- Ihailemme myös Suomen kirkkoa, ja toivomme, että meillä olisi joskus henkisen ja hengellisen tyhjiön tilalla yhtä hyvä pohja arvoille ja elämänkatsomukselle, sanoo Aljoshkin.

KOMMUNISMIN KAADUTTUA USKONNOILLA ON KYSYNTÄÄ

Uskonnon harjoittaminen oli kommunismin aikana kiellettyä, ja se kasvatti Mordvaankin uskonnottoman väestön. Kun kommunismi kaatui, kaikki kommunismin kieltämä alkoi kiinnostaa ja uskontokin sai uutta imua. Ortodoksinen kirkko oli tosin jo alueella, mutta vain pieni osa mordvalaisista on ortodokseja, koska ortodoksit mielletään Venäjän kirkoksi.

- Meillä oli valtava jano oppia Raamattua. Inkeriläinen pappi Arvo Survo vieraili luonamme kymmenen vuotta sitten, ja hänet otettiin innostuneesti vastaan, muistelee Aljoshkin.

- Sitten tulivat suomalaiset lähetystyöntekijät, saimme lukea Raamattua omalla kielellämme ja Mordvaan syntyi kaksi luterilaista seurakuntaa. Keijo Vikman alkoi opettaa meille Raamattua ja me suorastaan ahmimme hänen opetustaan.

Vikmanin lisäksi Mordvassa ovat työskennelleet Kansanlähetyksen lähetystyöntekijät Riitta Pyykkö, Tarja Järvi ja Miina Viitanen.

Suomalaisten lähetystyöntekijöiden avustuksella Saranskiin on syntynyt kaksi luterilaista seurakuntaa. Ne kuuluvat Inkerin luterilaisen kirkon alaisuuteen.

Aljoshkin on saanut diakonin koulutuksen Inkerin kirkon Kelton koulutuskeskuksessa. Työvoimapulan vuoksi diakoni toimii sekä seurakuntansa kirkkoherrana että Uralin rovastikunnan lääninrovastina.

Mordvassa on myös useita vapaiden suuntien seurakuntia. Kommunismin jäljiltä alueen henkinen tyhjyys on suuri, ja sitä käyttävät hyväkseen myös monet lahkot ja esimerkiksi jehovan todistajat.

Lähiaikoina luterilaisten suurin hanke on saada oma kirkko Saranskiin. Venäläiset virkamiehet ovat suhtautuneet hankkeeseen nuivasti, mutta viime aikoina seurakunnan suuri unelma on alkanut näyttää mahdolliselta toteutua.