Tommy Tabermannissa on vanhan ajan sivistyneisyyttä. Hän puhuu hyvyydestä, kauneudesta ja ilosta aivan kuin rahvaampi väki autoista, palkoista ja asunnoista.Suomessa on viime aikoina ollut silmiinpistävän vahva materialismin, oman edun ajamisen ja ahneuden henki. Mitä siihen sanoo runoilija? Tabermann julkaisi tänä keväänä 50. runokokoelmansa Oodeja kahdelle iholle ja viime syksynä runokokoelman Ihme nimeltä Me. Ne ovat hänen kannanottojaan ajan henkeen.- On olemassa muutakin kuin saalistusta. Meitä on olemassa hiljainen enemmistö: hyvät ihmiset! On viestittävä enemmän, että olemme olemassa ja että antamalla toiselle voi tehdä hyvää.- Meillä elää sellainen kummallinen ajatus, että hyvää olisi rajallinen määrä, että maailma olisi kuin kakku, jonka hyvistä paloista täytyy kilpailla. Vaikka oikeasti hyvyys on sellaista, että se lisääntyy jakaessa. - Yksi sana, jonka toivoisin otettavaksi taas käyttöön on solidaarisuus. Sitä tarvitaan juuri nyt, jos mitä.

ETIIKKA, ESTETIIKKA JA EROTIIKKA

Solidaarisuuden lisäksi Tabermann kaipaa käyttöön muutamaa muutakin vanhaa hyvää sanaa. Näitä ovat mm. hyvyys, ilo ja onni.- Nykyajan arvoja ovat aggressiivisuus ja kovuus. Esimerkiksi sana hyvyys tuntuu niiden rinnalla jotenkin naiivilta, veltolta ja voimattomalta, jopa kielletyltä. Se sopii kyllä vanhoille naisille, mutta ei menestyville miehille, vaikka se on yksi inhimillisen elämän perussanoista.- Samoin on käynyt sanalle rakkaus, jonka kanssa olen tehnyt töitä vuosikymmeniä. Sen sisältö täytyy sanoittaa aina uudestaan, että se tarkoittaisi taas jotakin meidän jokapäiväisessä elämässämme.Tabermann on tunnettu erityisesti rakkausrunoilijana ja kauneuden palvojana. Itse hän lisää olevansa myös oikeudenmukaisuuden rakastaja.Runoissaan Tabermann julistaa kolmen E:n ohjelmaa. Ensimmäisenä

E:nä siinä on etiikkaa, hyvän ja pahan erottaminen toisistaan. Toinen E tarkoittaa estetiikkaa, kauneuden katselemista, ja kolmas erotiikkaa eli aistillista rakkautta.- Nämä ovat kuin lankoja, jotka lomittuvat toisiinsa. Keskeinen lanka tässä kudelmassa on etiikka, ilman sitä ei ole olemassa muitakaan. Ihmisten hyvät teot tuottavat kauneutta ja rakkautta.- Minulle kaunein kuva pyyteettömyydestä ja hyvyydestä on se, kun Jeesus pesee opetuslastensa jalat.

ONNI, ILO JA NAURU

Hyvyyden lisäksi suomalaiset pelkäävät Tabermannin mukaan onnea. Ihmiset pystyvät puhumaan lapsuutensa kesien onnesta, mutta entä sen jälkeen? He muistavat Eino Leinon tuotannosta ainakin lauseen "Kell' onni on, se onnen kätkeköön", ja toimivat sen mukaan.- Jos saisin Leinon haudasta, vaatisin häntä poistamaan runostaan tuon lauseen. Sillä on pyhitetty niin paljon onnen piilottamista. Vaikka onnen mekaniikan perustahan on jakaminen. Onnea ei ole, ellei sitä jaa.Ja iloaan suomalaiset piilottelevat. Ilottomuus on Tabermannin mukaan yksi suomalaisten perussynneistä. Meillä elävät sitkeästi sen tyyppiset sananlaskut kuin "joka aamulla nauraa, se illalla itkee". - Iloa pidetään pinnallisena eikä nähdä sen eri laatuja.

Suomessa ovat maailman terveimmät lapset, mutta sen jälkeen alkaakin sairastaminen. - Meillä on puoli miljoonaa pitkäaikaisesti masentunutta ja puoli miljoonaa työpaikkakiusattua. Yhtenä syynä näihin on se, ettei meillä ilmaista itseä: ei surua eikä etenkään iloa.Lauantai-iltaisin television Uutisvuodossa Tabermann laittaa itse kortensa kekoon suomalaisen keskusteluilmapiirin keventämiseksi. Hän naurattaa katsojia Jari Tervon ja Peter Nymanin kanssa tuomalla ajankohtaisiin asioihin uusia näkökulmia.- Saan toteuttaa ohjelmassa yhtä vanhaa rakkauttani, satiiria.

Vallankäyttäjät ja vääryyksien tekijät eivät pelkää mitään niin kuin naurua.