Sivun toiminnot

Pelastusarmeija etsii yli rajojen

Ikäjakaumaltaan pysyvästi kateissa olevat painottuvat 25-34 ja 35-44-vuotiaiden ryhmiin, jotka ovat selvästi yliedustettuja. Sukupuolijakaumaltaan kateissa olevien ryhmä on hyvin miesvaltainen, kerrotaan keskusrikospoliisin julkaisemassa tutkimuksessa Kadonneet henkilöt.

Yksi Pelastusarmeijan perinteisistä työmuodoista on etsiskelypalvelu. Yli sataan maahan levinnyt järjestö voi käyttää kansainvälisiä yhteyksiään ja saada yhteyden ihmiseen, josta ei ole vuosikausiin kuulunut mitään.

- Suomessa etsiskelyjen määrä oli suurimmillaan sota-aikana ja sotien jälkeen, jolloin uusia tapauksia saattoi olla yli tuhat vuodessa. Viime vuonna etsiskelypyyntöjä vastaanotettiin enää 53. Hoidan tätä toimistoa vapaaehtoispohjalta osa-aikaisesti, selvittää Helmi Keinonen.

Helmi Keinonen on muutaman vuoden eläkkeellä ollut Pelastusarmeijan majuri, jonka työuraan mahtuu niin toimiminen järjestön Suomen osaston johtajien sihteerinä kuin sosiaalipalvelussa. 50-luvulla Keinonen palveli Ruotsissa, josta hankitusta kielitaidosta on hyötyä myös nykyisessä tehtävässä - monet etsiskelyistä suuntautuvat naapurimaahan.

TARKAT RAJAT

Ennen kuin Keinonen alkaa kertoa Pelastusarmeijan etsiskelypalvelun tuloksista, hän haluaa tehdä selväksi, mitkä ovat sen rajoitukset. Etsittävän on oltava omainen, ei esimerkiksi ystävä. Kyse ei saa olla elatusavusta, velan perinnästä, alaikäisten karkulaisten hakemisesta tai esimerkiksi sukututkimuksesta, vaan nimenomaan katkenneiden perhesuhteiden solmimisesta.

- Jokaisesta tapauksesta päätetään erikseen, ja Pelastusarmeijalla on oikeus hylätä anomus tai arvioida, mikä on etsiskelyn mielekkyys tai motiivi.

Aiemmin etsiskelyjä tehtiin paljon myös kotimaassa, mutta nyt useimmat etsiskelyt suuntautuvat ulkomaille. Tämä johtuu siitä, että väestörekisterikeskuksen osoitetietopalvelu on nykyisin kaikkien ulottuvilla.

- Valtakunnalliseen palvelunumeroon soittamalla saa tietää etsimänsä henkilön osoitteen, kunhan tietää nimen, syntymäajan ja -paikan. Jos väestörekisterikeskus ei osoitetta tiedä, ovat myös meidän mahdollisuutemme hyvin olemattomat, Keinonen korostaa.

Kuitenkin vuonna 1999 päättyi tuloksellisesti 32 etsiskelyä, joista Suomesta löydettyjä oli 11 ja ulkomailta 22. Ulkomaiset etsiskelypyynnöt suuntautuvat lähinnä Ruotsiin, Yhdysvaltoihin, Kanadaan, Tanskaan, Saksaan, Iso-Britanniaan ja Australiaan. Niistä Ruotsi tuottaa parhaiten tuloksen.

- Ruotsista etsitään nykyisin sotalapsia: joko niitä, jotka ovat jääneet sinne pysyvästi sotavuosina tai niitä, jotka ovat palanneet tänne kouluun, mutta muuttaneet sitten takaisin Ruotsiin. Etsittävinä on myös ihmisiä, jotka ovat lähteneet Ruotsiin töihin ja joihin yhteydet ovat katkenneet.

POIKA LÖYTYI VANKILASTA

- Esimerkkinä onnistuneesta etsiskelystä on jäänyt hyvin mieleen tapaus, jossa isä etsi Yhdysvaltoihin muuttanutta poikaansa. Hänellä oli useita osoitteita, mutta mistään ei tullut vastausta.

- Yhdysvaltain Pelastusarmeija kuitenkin löysi pojan. Hän oli joutunut Amerikassa vankilaan, ja isä sai poikaan yhteyden puhelimitse. Isä soitti minulle ja oli hyvin iloinen. Päivä, jolloin omaiset löytävät toisensa, on myös minulle ilon päivä.

Jotta Pelastusarmeija pystyy lähtemään etsiskelytyöhön, pitää etsintäpyynnön tekijällä olla muutakin tietoa etsittävästä kuin nimi. Mitä enemmän tietoa - esimerkiksi joku vanha osoite tai muu vastaava - omaisesta on, sitä paremmat mahdollisuudet on etsinnän onnistumiseen.

- Hankalinta on löytää ihmisiä sellaisista maista, joissa ei ole kunnollista keskusrekisteriä. Jostain syystä esimerkiksi Australia on osoittautunut maaksi, josta on miltei mahdotonta ketään löytää.

Vaikka etsittävä löytyisikin, hänellä on oikeus kieltäytyä antamasta nykyisiä yhteystietojaan. Joskus käy näin, tai sitten etsittävä ilmoittaa itse ottavansa yhteyden sukulaisiinsa.

- Silloin ilmoitan, että etsiskelyn kohde on löytynyt, mutta olen saanut häneltä tällaisen vastauksen. Sekin kuitenkin helpottaa, että tietää omaisen olevan elossa, Helmi Keinonen toteaa.

Pelastusarmeijan etsiskelytoimisto avoinna keskiviikkoisin kello 10-14 p. 646 525

tekstit Pauli Juusela
Vantaan Laurin lukupiiri

Lauri lukee

Etkö saanutkaan lehteä?

Vantaan Lauri jaetaan kaikkiin vantaalaistalouksiin, joissa ei ole mainoskieltoa. Jakeluongelmista voi soittaa Postin asiakaspalveluun p. 020 071 000.

Lehden voi myös lukea näköislehtenä netissä tai noutaa seurakuntien tiloista. Osoitteellisen vuositilauksen hinta Vantaan ulkopuolelle on 30 euroa. Tilauksen voi tehdä sähköpostitse vantaan.lauri@evl.fi tai soittamalla numeroon 09 830 6274.

Uutiskirjeemme
Sähköpostiosoitteesi

HTML
Teksti
Tutustu arkistoomme...
 
Viimeisin numero
Selaa näköislehteä
Facebook