Painopiste luterilaisen kirkon pääsiäisen vietossa on pikkuhiljaa siirtymässä kohti ylösnousemusriemua. Vaikka suomalaisten perinteinen ehtoollispyhä kiirastorstai on yhä suosituin pääsiäisen kirkossakäyntipäivä, on ensimmäinen pääsiäispäivä kohoamassa sen rinnalle.

- Vuonna 1995 kiirastorstai oli kirkossakäyntipyhistä neljänneksi vilkkain. Silloin kirkossa kävi 134 000 ihmistä. Pääsiäisenä kävijöitä oli 10 5000, mutta pääsiäisen suosio on koko ajan kasvanut. Meillä ei vielä ole käytössä viime vuoden uutta tilastoa, mutta eiköhän kehityssuunta ole sama, pohtii kirkon tutkimuskeskuksen vt. johtaja Kari Salonen.

- Sellaisen johtopäätöksen tästä voi tehdä, että ihmiset ovat alkaneet löytää pääsiäisen nimenomaan ylösnousemuksen ja elämän juhlana. Kirkko edustaa entistä enemmän toivoa ja iloa eikä vain ristiä, kuolemaa ja tuomiota.

- Toki pääsiäisen ja pitkäperjantain sanomat liittyvät olennaisesti yhteen ja molemmat puolet ovat olleet aina läsnä myös luterilaisuudessa, eivätkä vain ortodoksisessa kirkossa, johon pääsiäinen jostakin syystä usein liitetään.

- Myös kirkon jumalanpalvelusuudistuksessa pääsiäisen merkitystä on haluttu nostaa esille, Salonen muistuttaa.

Osaselitys pääsiäisen suosion kasvussa on myös tarjonnassa: erilaiset pääsiäisyön messut ovat lisääntyneet ja osoittautuneet suosituiksi. Niitä ei kuitenkaan ole kirkon valtakunnallisissa tilastoissa eritelty.

- Selvä luonnollinen syy on myös, että pääsiäissunnuntai on luontevampi kirkossakäyntipyhä kuin muut päivät.

Vaikka pääsiäisen merkitys onkin nousussa, joulu säilyy ykkösenä suomalaisten mielissä. Kolme suosituinta kirkkopyhää ovat: jouluaatto, joulupäivä ja adventti. Jouluaattona kirkossa kävi vuonna 1995 peräti 433 000 suomalaista eli neljä kertaa enemmän kuin pääsiäisenä.