Kuntien väheneminen Suomessa tarkoittaa automaattisesti myös seurakuntien vähenemistä. Kirkkolaki pakottaa seurakunnat tai seurakuntayhtymät yhdistymään, jos kunnatkin yhdistyvät. Pääkaupunkiseudun seurakuntayhtymät ovat tehneet yhteistyötä jo vuosia, mutta mahdollisiin kuntaliitoksiin ei Vantaan seurakunnissa vielä varauduta.

Kunnat ja seurakunnat ovat samankaltaisten ongelmien edessä. Väestö vanhenee ja verotulot vähenevät, mutta palvelut pitäisi pystyä turvaamaan. Samaan aikaan jotkut alueet kasvavat erittäin nopeasti ja palveluiden tuotannossa on vaikea pysyä perässä. Suuri kysymys on, ovatko suuret yksiköt sittenkään ratkaisu ja tuovatko ne todella säästöjä.

— Tuohon ei taida olla yksiselitteistä vastausta. Iso voi olla taloudellinen, mutta niin voi olla pienikin. Se riippuu ihmisistä ja siitä, miten asiat hoidetaan. Isossa organisaatiossa on kuitenkin enemmän mahdollisuuksia järjestellä toimintaa kuin pienissä, Vantaan seurakuntayhtymän johtaja Juha Tuohimäki pohtii.

Lähtökohtana paikallinen toiminta

Pääkaupunkiseudulla kuntarajat eivät juuri vaikuta ihmisten arkeen ja moni liikkuu päivittäin kuntarajojen yli. Samoin on niitä, jotka hädin tuskin tietävät mihin seurakuntaan kuuluvat, mutta toisaalta monelle kotiseurakunta on tärkeä paikallinen yhteisö.

Juha Tuohimäen mielestä jumalanpalvelusyhteisöjen ja paikallisen toiminnan on säilyttävä, vaikka hallintorakennetta tai kuntarajoja muutettaisiin. Vantaalla on kuusi suomenkielistä seurakuntaa ja yksi ruotsinkielinen, eikä akuuttia tarvetta seurakuntien määrän vähentämiselle ole.

— Helsingissä seurakuntia on yhdistetty viime vuosinakin, mutta Helsinkiin verrattuna Vantaalla seurakunnat ovat kohtuullisen kokoiset.

Pääkaupunkiseudulla seurakunnat ja seurakuntayhtymät tekevät yhteistyötä esimerkiksi sairaalasielunhoidossa, hautaustoimessa, tietohallinnossa ja kiinteistöpuolella. Pääkaupunkiseudun seurakunnilla on myös luottamushenkilöistä koostuva yhteistyöneuvottelukunta.

— Tähän mennessä yhteistyö on perustunut vapaaehtoisuuteen. Nyt pitäisi sitten miettiä, onko yhteistyö riittävän syvällistä. Minun mielestäni yhteistyötä voisi olla enemmänkin, Juha Tuohimäki sanoo.

Tuohimäen mukaan yhteistyöstä on ollut hyötyä, mutta ongelmia saattaa tulla siinä vaiheessa, jos joku ei hyödy yhteistyöstä yhtä paljon kuin muut.

Rovastikuntamallia hahmotellaan

Kuntauudistuksen toteutumista odotellessa kirkossa muhii myös oma rakennemuutos. Juha Tuohimäen mukaan niin kuntauudistus kuin kirkon rakenneuudistuskin etenevät nyt kumpikin omaan tahtiinsa. Kirkon uudistaminen ei ole jäissä sen vuoksi, että kuntien määrä saattaa tulevaisuudessa vähentyä rajusti.

Kirkkohallitus on hahmotellut eri vaihtoehtoja kirkon hallintorakenteen muuttamiseksi. Se on esittänyt rovastikuntamallia, josta kirkkohallitus pyytää kommentteja seurakunnilta huhtikuun loppuun mennessä. Rovastikuntamallissa hallinto ja talousasiat päätettäisiin lähinnä rovastikuntavaltuustossa, mutta muuten hengellisestä työstä ja toiminnasta päätettäisiin seurakunnissa.

— Rovastikuntamalli on oikeastaan hyvin lähellä nykyistä seurakuntayhtymämallia, eikä aiheuttaisi mitään suuria muutoksia vantaalaisten kannalta, Tuohimäki kertoo.