Sivun toiminnot
Kolmasosa Somalian lapsista aliravittuja
Somalialaislapset iloitsevat päästyään turvaan pakolaisleirille Keniaan.
Afrikan sarvessa arvioidaan noin 13,3 miljoonan ihmisen olevan nälän takia hengenvaarassa. Tilanne on pahin Somaliassa, jossa nälästä kärsii 4 miljoonaa ihmistä ja 750 000 ihmistä on vaarassa kuolla seuraavan puolen vuoden aikana, jos apua ei saada välittömästi. Kolmasosa somalialaislapsista on aliravittuja ja lapsikuolleisuus on korkea. Avun perillepääsyä vaikeuttaa pitkään jatkunut konflikti Somalian väliaikaishallituksen ja islamistiryhmien välillä.
— Nälkäkriisi on pitkän kehityksen tulos, eikä tulevaisuus näytä yhtään paremmalta — päinvastoin. Useita miljoonia ihmisiä on vaarassa kuolla nälkään lähivuosien aikana, totesi Kirkon Ulkomaanavun toiminnanjohtaja Antti Pentikäinen 5.10. pidetyssä Itä-Afrikka-seminaarissa.
Kirkon Ulkomaanapu on tänä vuonna rahoittanut Afrikan sarvessa tehtävää humanitaarista työtä noin 1,5 miljoonalla eurolla. Siitä 1,1 miljoonaa euroa on ulkoasiainministeriön myöntämää tukea ja loput järjestön omaa rahoitusta, joka on peräisin muun muassa keräystuotoista. Apu on jaettu Keniaan, Etiopiaan ja Somaliaan. Nälästä kärsiville alueille ja pakolaisleireille toimitetaan puhdasta vettä, ruokaa ja suojia. Lisäksi leirien vedensaantia ja sanitaatiota parannetaan ja niille rakennetaan kaivoja.
Ilmastosopimuksella on kiire
YK on vedonnut jäsenvaltioihinsa noin 164 miljoonan euron hätäavun saamiseksi välittömästi ja julistanut kuudelle eri alueelle Somaliassa nälänhädän. Vaikka humanitaarista apua onkin lisätty, YK on ennakoinut, että tilanne pahenee vuoden loppua kohden joillakin alueilla Etelä-Somaliassa ja nälänhätä leviää myös Lounais-Somaliaan ja pääkaupungin Mogadishun pohjoispuolelle.
Somaliasta paetaan nälkää naapurimaihin Keniaan ja Etiopiaan. Dadaabin pakolaisleirillä Pohjois-Keniassa on jo noin puoli miljoonaa pakolaista. Pakolaisvirta Keniaan jatkuu noin 1100 pakolaisen päivävauhtia ja Etiopiaan 200–300 pakolaisen päivävauhtia. Somaliassa Mogadishun ympäristössä on noin 120 pakolaisleiriä.
Selvin yksittäinen syy nälkäkriisiin on kuivuus, jota ilmastonmuutos on pahentanut. Tulvien ja kuivuuden vuorottelusta Afrikan sarvessa on kärsitty aiemminkin, mutta viisi, kuusi viime kesää alueella ovat olleet ennätyksellisen kuivia ja kuumia.
— Afrikan sarvessa ilmastonmuutoksen näkyvät vaikutukset ovat karkaamassa käsistä, Antti Pentikäinen arvioi ja muistutti, että kattavalla kansainvälisellä ilmastosopimuksella on kiire.
Avun perillepääsy turvattava
Kriisiapu ei riitä nälkäongelman pysyvään ratkaisuun, Antti Pentikäisen mukaan tarvitaan myös kansainvälistä politiikkaa ja painostusta. Ongelman taustalla ovat myös konfliktit Somaliassa sekä Etiopian ja Eritrean välillä. Ne ovat ajaneet ihmisiä maanpakoon ja estäneet kehityksen.
Somaliassa konflikti vaikeuttaa avustushankkeiden toteutusta. Esimerkiksi Mogadishun alueella sijaitsevat pakolaisleirit eivät ole turvallisia, koska ne ovat jatkuvan ryöstelyn kohteena. Pentikäisen mukaan Al-Shabaab-järjestön kanssa on suostuttava neuvottelemaan, jotta humanitaarinen apu saataisiin sitä tarvitseville.
— Pitemmällä aikavälillä on kehitettävä Itä-Afrikan alueen ruokaturvaa ja maataloutta ja lisättävä sen osuutta Suomen kehitysyhteistyössä. Tarvitaan myös mittava apupaketti näiden maiden talouskasvun tukemiseen. Myös koulutus on tärkeää, sillä nyt esimerkiksi Somaliassa monta sukupolvea on jäänyt sodan vuoksi ilman koulutusta, Pentikäinen sanoi.
Kaisa Halonen
kuva Paul Jeffrey/ACT Alliance
