Kirkkohallitus hyväksyi täysistunnossaan kolehtien uudet määräytymisperusteet, joiden mukaan kolehtikohteeksi tahtovien on arvioitava työnsä merkittävyyttä koko kirkon kannalta. Myös varojen käyttötarkoitus on kerrottava tarkoin.

— Enää ei riitä, että kerrotaan kolehtivarojen käyttötarkoitukseksi lähetystyö, vaan käyttötarkoitus on konkretisoitava, kirkkohallituksen kansliapäällikkö Jukka Keskitalo kertoo.

Kolehdin anojan on myös otettava huomioon kirkon yhteiset päätökset. Keskitalon mukaan tämä ei tarkoita sitä, että erimielisyyksiä ei sallita, mutta kolehtikohteiden olisi sitouduttava kirkon suuriin linjoihin esimerkiksi lähetystyössään. Nähtäväksi jää, mitä yhteisten päätösten huomioiminen tarkoittaa niille järjestöille, jotka eivät hyväksy esimerkiksi naispappeutta.

—  Tämä on asia, jonka tulkinnasta tulee varmasti erimielisyyksiä, mutta lopulta vastuu on kirkkohallituksen täysistunnolla, Keskitalo arvioi.

Kirkkohallitus valitsee kirkkovuoden kolehtikohteista noin puolet, jonka lisäksi kolehtikohteita valitsevat seurakuntaneuvostot.

Päätöksissä pysyttävä

Kansliapäällikkö Jukka Keskitalon mukaan kolehtikohteiden valintaa pohditaan kirkkohallituksen täysistunnossa vuosittain, mutta Älä alistu -kampanjan jälkimainingeissa aihetta pohdittiin entistä perusteellisemmin.

— Kolehtikohteita valittaessa esimerkiksi työn vaikuttavuutta on aina pohdittu, mutta nyt kriteerit on ikään kuin sanoitettu. Samalla haluttiin näyttää, että Älä alistu -kampanjan synnyttämä keskustelu haluttiin ottaa vakavasti.

Jukka Keskitalon mukaan tänä keväänä nähdyt protestit kolehtikohteista ovat ainutkertaisia. Esimerkiksi Kallion seurakunnan seurakuntaneuvosto päätti toimia vastoin kirkkohallituksen viime syksynä tekemää päätöstä ja kerätä palmusunnuntain kolehdin Suomen Raamattuopiston sijaan Yhteisvastuukeräykseen. Asiassa palattiin kuitenkin pian lähtötilanteeseen, sillä seurakuntaneuvostolla ei ole valtuuksia pyörtää kirkkohallituksen päätöstä.

Nyt kirkkohallitus linjasi, että sen päättämissä kolehtikohteissa on pysyttävä, eikä kohdetta voi vaihtaa kuin perustellusta syystä. Tällaiseksi käy esimerkiksi paikkakunnalla tapahtunut onnettomuus.

— Valtakunnalliset kolehtikohteet toki mielletään eri tavalla eri puolella Suomea. Joku kolehtikohde saattaa herättää vastustusta tai kysymyksiä vaikka Kalliossa, mutta ei Lapualla tai Maaningalla ja päinvastoin.

Muutamasta kympistä satoihin

Vantaan kirkoissa kerättävien kolehtien suuruus vaihtelee muutamasta kympistä jopa noin viiteensataan euroon. Keräyssummaan vaikuttavat paitsi kirkkoon tulleiden määrä, myös kohde ja se, miten kohde ja käyttötarkoitus esitellään. Esimerkiksi kehitysyhteistyötä tekevälle Kirkon Ulkomaanavulle lahjoitetaan mielellään, herätysliikkeet jakavat enemmän mielipiteitä.

Keskitalo uskoo, että tulevaisuudessa seurakunnat kaipaavat entistä enemmän vapautta kolehtikohteiden valintaan.

— Tämä on jatkuvaa tasapainon etsimistä, vaikka viime kädessä jokainen seurakuntalainen ratkaisee sen, mihin antaa rahaa. On kuitenkin tärkeää, että seurakunnalla voi olla omiakin painotuksia.